Eläkerahastojen kansainvälinen tuottovertailu: Suomalaiset kipusivat kärkipaikoille

ETK:n vuosittaisen sijoitusvertailun mukaan 24 eläkesijoittajaa yhdeksästä eri maasta ylsi viime vuonna keskimäärin 9,5 prosentin nimellistuottoon kulujen jälkeen. Keskimääräinen reaalituotto oli kahdeksan prosenttia.

– Vaikka kauppasota on viime aikoina heiluttanut maailman pörssejä, monella eläkesijoittajalla on itse asiassa takanaan poikkeuksellisen hyvä sijoitusvuosi. Viime vuoden tuotto ylittää selvästi pitkän aikavälin lukemat, yhteyspäällikkö Mika Vidlund kertoo.

Inflaation vaikutus eläkesijoittajien reaalituottoihin on huomattava.

– Vaikka inflaatio laski monissa maissa, se vaikutti tuottovertailun tuloksiin vaihtelevasti. Esimerkiksi Alankomaissa inflaatio on ollut huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Tämän vuoksi Alankomaiden sijoittajat hävisivät reaalituotossa reilusti suomalaisille, vaikka nimellistuotot ovat hyvin lähellä meikäläisiä.

Suomalaiset vahvoilla säädeltyjen sijoittajien sarjassa

Suomalaiset eläkesijoittajat pärjäsivät viime vuonna hienosti. Vakavaraisuussäädeltyjen sijoittajien sarjassa suomalaiset eläkesijoittajat napsivat kaikki ykköspaikat. Parhaiten menestyi työeläkeyhtiö Varma, jonka reaalituotto ylsi yli yhdeksään prosenttiin. Ilmarinen, Elo ja Veritas valtasivat seuraavat sijat vajaan kahdeksan prosentin reaalituotoillaan.

Suomalaisten eläkesijoittajien taakse jäivät muun muassa ruotsalaisten työmarkkinaeläkkeitä hoitavat AMF ja Alecta kuin myös tanskalaisten IP ja ATP.

Yksi merkittävä syy suomalaisten hyvään tuottoon näyttäisi olevan ulkomaisten osakkeiden lisääminen sijoitussalkkuun. ETK:n tietojen mukaan suomalaiset eläkesijoittajat ovat viime vuonna vähentäneet kotimaan osakkeiden osuutta salkustaan.

– Sijoittaminen ulkomaille kannatti viime vuonna, sillä Helsingin pörssin kehitys oli heikompaa kuin muualla, erityisasiantuntija Antti Mielonen toteaa.

Vakavaraisuussääntelystä vapaiden eläkesijoittajien sarjassa parhaimman reaalituoton sai jälleen Norjan puskurirahasto SPU. Sen tuotto kohosi 20 prosenttiin.

– SPU:n tuotto tuli käytännössä osakkeista, erityisesti yhdysvaltalaisista teknofirmoista. Lisäksi Norjan kruunun kurssin pitkään jatkunut alamäki toi jälleen lisätuottoa SPU:lle, Mielonen jatkaa.

Toiseksi tuli Etelä-Korean lakisääteinen eläkerahasto lähes 13 prosentin reaalituotollaan. Vakavaraisuussääntelystä vapaista suomalaisista Keva sai 9,6 prosenttia ja VER 8,2 prosenttia.

– Kevan tuotto oli niin hyvä, että sille hävisivät ruotsalaiset puskurirahastotkin.

Pitkän aikavälin reaalituotto 4–5 prosenttia

Pitkän aikavälin tarkastelu tasoittaa sijoitustuottojen vuosivaihtelua. Kymmenen vuoden (2015–2024) jaksolla eläkesijoittajien reaalituotto on keskimäärin neljä prosenttia. Viidentoista vuoden ajanjaksolla (2010–2024) keskimääräinen reaalituotto nousee viiteen prosenttiin.

Suomalaisista sijoittajista parhaimpaan pitkän aikavälin reaalituottoon yltävät Merimieseläkekassa MEK, Keva ja Kirkon eläkerahasto KER. Viidentoista vuoden reaalituotto on Merimieseläkekassalla keskimäärin 4,8 prosenttia vuodessa. Kirkon eläkerahastolla ja Kevalla puolestaan tuotto on 4,4 prosenttia.

Suomalaisten sijoitusmahdollisuudet paranevat

Suomalaisten yksityisalojen eläkerahastojen sijoittaminen voi lähivuosina muuttua tuotto- ja riskihakuisemmaksi, kun niiden sijoitustoiminnan reunaehtoja uudistetaan. Tammikuussa sovittu sijoitusuudistus tarkoittaa, että yksityisalojen eläkesijoittajilla osakkeiden osuus allokaatiosta voi nousta jopa 85 prosenttiin.

ETK:n Mika Vidlund pitää näin suurta osuutta normaaliloissa kansainvälisesti korkeana.

– Esimerkiksi Norjan SPU:lla osakesijoitusten osuus allokaatiosta saa olla enintään 72 prosenttia. Toisaalta korkealla rajalla voidaan välttyä osakkeiden myynneistä, mikäli osakkeiden arvot nousevat jyrkästi.

Tällä hetkellä osakkeiden osuus allokaatiosta saa olla suomalaisilla yksityisalojen eläkesijoittajilla enintään 65 prosenttia.  Suurempi osakeosuus edellyttää sijoittajalta tavallista vahvempaa vakavaraisuuspääomaa.

Vuodenvaihteessa hieman yli puolet suomalaisten eläkesijoituksista oli kiinni osakkeissa. Korkopapereita useimmilla suomalaisilla eläkesijoittajilla oli noin reilu viidennes allokaatiosta.

Työeläkesijoittajat jaettu kahteen ryhmään

ETK:n sijoitustuottovertailu kattaa 24 työeläketoimijaa Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta. Vertailuun on valittu kattavuudeltaan ja sijoitusvarallisuudeltaan keskeisiä toimijoita kunkin maan eläkejärjestelmästä. Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään.

Toimijakohtaiset sijoitussäännöt (puskurirahastot):

• Ruotsin lakisääteiset työeläkerahastot (AP1-AP6)
• Kanadan lakisääteinen työeläkerahasto (CPPIB)
• Norjan Valtion kansainvälinen eläkerahasto (SPU)
• Japanin lakisääteinen eläkerahasto (GPIF)
• Etelä-Korean lakisääteinen eläkerahasto (NPS)
• Keva
• Valtion Eläkerahasto (VER)
• Kirkon eläkerahasto (KER).
  
  

Vakavaraisuussääntelyn piirissä olevat toimijat:

• Kalifornian osavaltion henkilöstön eläkerahasto (CalPERS)
• Alankomaiden julkisen sektorin työeläkerahasto ABP ja terveydenhoidon eläkerahasto PFZW
• Ruotsin työmarkkinaeläkeyhtiöt Alecta ja AMF
• Tanskan ATP-työeläkerahasto ja Teollisuusliiton työmarkkinaeläkeyhtiö Industriens Pension (IP)
• Suomen työeläkeyhtiöt (Elo, Ilmarinen, Varma, Veritas) ja Merimieseläkekassa (MEK).
  
  

Sijoitustuottovertailujen reunaehtoja

Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettavat reunaehdot sijoitustoiminnalle.

Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tuloksiin. Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta.

Myös valuutta-alue ja valuuttakurssin vaihtelut vaikuttavat vertailuun. ETK:n vertailussa tuotot on ilmoitettu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan.

Reaalituotto antaa pitkän ajan tuotoista vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation vaikutuksen.

Aiheesta lisää

Kansainvälinen sijoitustuottovertailu (Etk.fi)
Työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta (Etk.fi)

Yhteyspäällikkö Mika Vidlund, puh. 029 411 2614, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Erityisasiantuntija Antti Mielonen, puh. 029 411 2472, etunimi.sukunimi(at)etk.fi