Fingon puoliväliarvio: Hallituksen on petrattava kestävässä kehityksessä ja kansalaisyhteiskunnan tukemisessa

Fingo kävi läpi hallituksen politikkaa meille tärkeiden teemojen eli kehityspolitiikan, kansalaisyhteiskunnan ja kestävän kehityksen osalta, hallituskauden tultua puoliväliin.

Löysimme paljon petrattavaa sekä joitain valonpilkahduksia.

Suomen kehityspolitiikka on arvioiden mukaan resursseihin nähden tuloksellista. Tulosten taustalla on usein vuosien yhteistyö kumppaneiden kanssa. Fingo korostaakin pitkäjänteisyyttä edellytyksenä tuloksille.

”Myönteistä on, että useita Suomen vahvuuksia, kuten koulutuksen edistämistä, on voitu jatkaa tällä hallituskaudella. Pitkäjänteisyyttä haittaavat puolestaan leikkaukset ja osin painopisteiden muutokset”, toteaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.

Hallitus on hallituskauden loppuun mennessä leikannut kehitysyhteistyön määrärahoista noin viidesosan. Isot leikkaukset hankaloittavat kehityspolitiikan toteuttamista käytännössä. Esimerkiksi kahdenvälisiä maaohjelmia on lakkautettu ja Suomi on vetänyt tukeaan YK-järjestöiltä, kuten Väestörahastolta (UNFPA). Maaohjelmissa on tuettu muun muassa naisten ja tyttöjen koulutusta sekä tasa-arvoa esimerkiksi Keniassa, Mosambikissa ja Somaliassa.

Samalla kehityspolitiikan painopisteet ovat muuttuneet. Selonteoissa ei enää mainita köyhyyden poistamista kehityspolitiikan päämääränä. Niin kutsuttujen vähiten kehittyneiden maiden tukeminen on jäänyt taka-alalle. Kauppapolitiikalla on entistä suurempi merkitys osana kehityspolitiikkaa.

Kansalaisyhteiskunta yhä ahtaammalla

Fingo on myös huolissaan kansalaisyhteiskunnan ja demokratian suunnasta. Orpon hallituskaudella rahoitusta on leikattu koko kansalaisyhteiskuntakentältä merkittävästi.

Kehitysjärjestöjen osalta hallitus on erityisesti kaventanut moninaisuutta lakkauttamalla tiettyjen järjestötyyppien avustuksia. Viestintä- ja globaalikasvatustuen ja rauhanjärjestöjen avustusten lakkautukset ovat osuneet pieniin järjestöihin, joista osa on joutunut lopettamaan toimintansa.

Hallituksen toimet kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ovat jääneet ohuiksi ja kansalaisyhteiskunta on saanut osallistua poliittisten ja lakiesitysten kommentointiin aiempaa heikommin.

”Vaikuttaa siltä, että Suomi on seuraamassa globaalia trendiä, jossa kansalaisyhteiskuntaa ajetaan ahtaammalle. Tämä heikentää demokratiaa”, sanoo globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Saana Yrjönen.  

”Muistutamme hallitusta, että avoin ja vapaa kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian perusta, jota tulee vaalia, ei heikentää”, Yrjönen jatkaa.

Ilmastotoimet laahaavat ja yritysvastuussa iso takapakki

Kestävä kehitys ei etene riittävästi. Esimerkiksi vain 17 prosenttia kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista on saavutettu.

 ”Tämä tarkoittaa valtavaa kriisiä muun muassa luontokadon, ilmastonmuutoksen sekä sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden suhteen, mikä heijastuu myös Suomen turvallisuuteen. Maailmassa tarvitaan Suomen kaltaisilta vaurailta mailta kestävän kehityksen loppukiriä, jopa nopeaa kestävyysmurrosta. Silti hallitus satsaa entistä vähemmän kestävään kehitykseen”, toteaa globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki.

Ilmastokriisi kiihtyy ja Suomen materiaalijalanjälki on edelleen valtava. Siitä huolimatta Suomi ei ole täyttänyt YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) ja Pariisin sopimuksen velvollisuuksia, eikä hallituksella ole suunnitelmaa uudesta ja täydentävästä ilmastorahoituksesta. Myös Suomen tuki kehittyville maille biodiversiteetin suojaamiseksi on ollut riittämätöntä.

Kaiken huipuksi hallitus heikensi EU:n yritysvastuulainsäädäntöä, mikä asettaa kyseenalaiseksi Suomen sitoutumisen ihmisoikeuksien sekä ilmasto- ja ympäristötoimien edistämiseen. Kestävän kehityksen osalta suunta on kestämätön.

Lue Fingon puoliväliarvio täältä!