Kehitysyhteistyöleikkaukset ajaisivat kaikkein köyhimpiä syvempään kriisiin

Hallituksen puoliväliriihessä etsitään paitsi säästö- ja veronkorotuskohteita, myös kasvutoimia. Pitkän aikavälin kasvutoimi on läsnäolo nykyisillä ja tulevaisuuden kasvumarkkinoilla.

”Yksinomaan Afrikan mantereella on 31 maata, joissa BKT:n kasvu on ollut uusimman käytössä olevan tiedon mukaan yli 4 prosenttia. Tällaisiin lukemiin ei juuri päästä Euroopassa tai muissa teollisuusmaissa”, muistuttaa toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala Suomen Lähetysseurasta.

Suomen kehitysyhteistyö on osoitetusti tehokasta ja tuloksellista. Kehitysyhteistyö perustuu luottamukseen ja yhteistyösuhteisiin, joita on rakennettu pitkään myös kansalaisyhteiskunnan, kuten kirkkojen, toimin.

”Suomen ja Euroopan kannattaa tässä tilanteessa lähentyä entisestään kehittyviä maita - ei etääntyä niistä katkomalla siteitään. Turvallisuutta ei rakenneta ilman yhteisiä ihmisoikeuksia ja rauhaa. Kehitysyhteistyövaroin ylläpidetään rauhan ja vakauden kannalta keskeisiä instituutioita yhteisten riskien torjumiseksi ja ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi”, sanoo Mikkelin piispa Mari Parkkinen.

Hallitus on kautensa loppuun mennessä leikannut kehitysyhteistyöstä jo 1,2 miljardia euroa. Samaan aikaan Yhdysvallat on nostanut kehittyville maille kohtalokkaita tullimuureja ja romahduttanut kansainvälisen apunsa.

”Leikkaukset näkyvät kohdemaissamme jo nyt, esimerkiksi monien pakolaislasten ja nuorten mahdollisuudet koulutukseen heikentyvät.  Vaikeutunut rahoitustilanne johtaa siihen, että Suomen on vaikea pitää kiinni sitoumuksistaan ja kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia. On tärkeää, ettei Suomen luotettavuus kehitysyhteistyön kumppanina nyt horju. Myös kansainvälisessä kaupassa tätä hyvää mainetta tarvitaan”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

Kehitysyhteistyö on myös kahdenvälisten ulkosuhteiden hoitamista. Kun globaali kauppasota uhkaa, maailman kauppavirrat etsivät uusia uomia. Tässä vaiheessa Suomen ei ole viisasta kääntyä sisäänpäin ja karsia yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Samaan aikaan kun kansainvälinen apu köyhille maille laskee nopeasti, sääntöpohjaista järjestelmää sekä kestävän kehityksen ja ilmastopolitiikan sitoumuksia horjutetaan.

“Leikkaukset kansainväliseen apuun ajavat äärimmilleen kiristettyä järjestelmää ja kaikkein köyhimpiä ihmisiä syvempään kriisiin. Vaikka Suomessa taloustilanne tuntuisi vaikealta, ongelmat ovat kehittyvissä maissa aivan toista luokkaa. Meillä on varaa auttaa”, sanoo Espoon piispa Kaisamari Hintikka.