Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Lennonjohtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvissa ja nopeatempoisissa tilanteissa, joissa pienikin virhe voi vaikuttaa suuresti. Siksi myös lennonjohtajien koulutus on vaativa ja painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun joko simuloiduissa tai todellisissa lennonjohdon työympäristöissä.
Inka Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten lennonjohtajakoulutus tapahtuu käytännössä ja millaisia vuorovaikutuksen keinoja kouluttajat käyttävät lennonjohtokoulutettavien ohjaamisessa.
– Tutkimuksessa analysoin yksityiskohtaisesti koulutustilanteita, joissa lennonjohtokoulutettavat harjoittelivat ilmaliikenteen johtamista yhdessä kouluttajien kanssa. Käytin tutkimuksen aineistona videotallenteita, jotka keräsin simulaatio- ja työssäoppimisjaksoilta, Inka Koskela kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, että lennonjohtajakoulutus on ainutlaatuinen oppimisympäristö, jossa yhdistyvät käytännön harjoittelu, turvallisuusnäkökulmat ja moniosainen ilmaliikenteen tekninen järjestelmä.
Tutkimus tuo esiin, että lennonjohtajien kouluttaminen tapahtuu työtä määrittävien turvallisuusvaatimusten ehdoilla. Kouluttajat antavat palautetta ja ohjausta siten, että ne tukevat koulutettavan ammatillisten taitojen kehittymistä, mutta eivät toisaalta vaaranna ilmaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Jos koulutettava epäröi tai tekee virheen, kouluttaja voi esimerkiksi antaa ohjeita tai käskyjä, jotka tukevat häntä joko suoraan tai epäsuorasti lennonjohtotehtävän suorittamisessa. Kouluttajan kannalta haaste on kuitenkin löytää tasapaino suoran ohjaamisen ja koulutettavan itseohjautuvuuden välillä.
– Liiallinen ohjaaminen voi estää koulutettavaa oppimasta itse, mutta toisaalta liian vähäinen ohjaus voi vaarantaa lentoturvallisuuden. Siksi kouluttajien on jatkuvasti suhteutettava omaa ohjaustaan kulloiseenkin ilmaliikennetilanteeseen ja koulutettavan tarpeisiin sopivaksi, Inka Koskela toteaa.
Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa paitsi ilmailualan koulutusten ja ohjausmenetelmien kehittämisessä, myös laajemmin turvallisuuden kannalta kriittisten ammattialojen koulutuksissa.
Inka Koskela työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Training Professional Skills in and for Safety-Critical Mobility Systems: A Multimodal Analysis of Air Traffic Control Apprenticeship tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jon Hindmarsh King’s Business Schoolista. Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskela
inka.koskela@ttl.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistossa etsitään ratkaisuja tasapainoisempaan asiantuntijatyöhön20.5.2025 10:56:37 EEST | Tiedote
Digitaalinen murros luo sekä uusia haasteita että merkittäviä mahdollisuuksia asiantuntijatyölle. Digitalisaatio ja tekoäly voidaan nähdä keinoina parantaa työelämän laatua ja tehostaa työn tekemisen tapoja. Hallitsemattomasti toteutettuna murros voi kuitenkin luoda paineistettua muutostarvetta, aiheuttaa stressiä ja vähentää työn mielekkyyttä. Tämä vaikuttaa lopulta negatiivisesti asiantuntijoiden luovuuteen ja hyvinvointiin. Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan tutkimushankkeessa pyritään vahvistamaan tuottavuuden, luovuuden ja hyvinvoinnin tasapainoa tietointensiivisessä asiantuntijatyössä.
Väitös: Jätevesiseurantaa voidaan käyttää influenssa A- ja RS-virusepidemioiden seuraamiseen20.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Influenssa A- ja RS-virus aiheuttavat Suomessa vuosittaisia epidemioita ja merkittävän taakan yhteiskunnalle. Filosofian maisteri Annika Länsivaara osoitti väitöstutkimuksessaan, että jätevesiseurantaa voidaan hyödyntää influenssa A- ja RS-virusten aiheuttamien epidemioiden seuraamiseen Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on aloittanut influenssa A- ja RS-virusten jätevesiseurannan.
13,6 miljoonan euron rahoitus Lynchin oireyhtymän syöpien varhaiseen havaitsemiseen15.5.2025 13:10:00 EEST | Tiedote
Lynchin oireyhtymän aiheuttamien syöpien varhaiseen havaitsemiseen tähtäävä PREDI-LYNCH-hanke on saanut huomattavan Horisontti Eurooppa -rahoituksen. Hankkeessa kehitetään edullinen ja potilasystävällinen seulontamenetelmä. Monikansallisen hankkeen Suomen osuutta johtaa Tampereen yliopiston tenure track -professori ja Tampereen yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Toni Seppälä.
Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin15.5.2025 09:30:45 EEST | Tiedote
Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.
Väitös: Suomalainen julkinen terveydenhuolto hoitaa vakavasti loukkaantuneet potilaat tasa-arvoisesti15.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Miten hyvin suomalainen terveydenhuolto todella toimii silloin, kun sattuu pahin mahdollinen – liikenneonnettomuus, kaatuminen tai monivamma? Antti Riuttanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan vakavien vammojen hoitoa ja siihen liittyviä seurauksia potilaalle ja yhteiskunnalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme