Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa
23.4.2025 10:59:36 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Lennonjohtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvissa ja nopeatempoisissa tilanteissa, joissa pienikin virhe voi vaikuttaa suuresti. Siksi myös lennonjohtajien koulutus on vaativa ja painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun joko simuloiduissa tai todellisissa lennonjohdon työympäristöissä.
Inka Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten lennonjohtajakoulutus tapahtuu käytännössä ja millaisia vuorovaikutuksen keinoja kouluttajat käyttävät lennonjohtokoulutettavien ohjaamisessa.
– Tutkimuksessa analysoin yksityiskohtaisesti koulutustilanteita, joissa lennonjohtokoulutettavat harjoittelivat ilmaliikenteen johtamista yhdessä kouluttajien kanssa. Käytin tutkimuksen aineistona videotallenteita, jotka keräsin simulaatio- ja työssäoppimisjaksoilta, Inka Koskela kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, että lennonjohtajakoulutus on ainutlaatuinen oppimisympäristö, jossa yhdistyvät käytännön harjoittelu, turvallisuusnäkökulmat ja moniosainen ilmaliikenteen tekninen järjestelmä.
Tutkimus tuo esiin, että lennonjohtajien kouluttaminen tapahtuu työtä määrittävien turvallisuusvaatimusten ehdoilla. Kouluttajat antavat palautetta ja ohjausta siten, että ne tukevat koulutettavan ammatillisten taitojen kehittymistä, mutta eivät toisaalta vaaranna ilmaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Jos koulutettava epäröi tai tekee virheen, kouluttaja voi esimerkiksi antaa ohjeita tai käskyjä, jotka tukevat häntä joko suoraan tai epäsuorasti lennonjohtotehtävän suorittamisessa. Kouluttajan kannalta haaste on kuitenkin löytää tasapaino suoran ohjaamisen ja koulutettavan itseohjautuvuuden välillä.
– Liiallinen ohjaaminen voi estää koulutettavaa oppimasta itse, mutta toisaalta liian vähäinen ohjaus voi vaarantaa lentoturvallisuuden. Siksi kouluttajien on jatkuvasti suhteutettava omaa ohjaustaan kulloiseenkin ilmaliikennetilanteeseen ja koulutettavan tarpeisiin sopivaksi, Inka Koskela toteaa.
Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa paitsi ilmailualan koulutusten ja ohjausmenetelmien kehittämisessä, myös laajemmin turvallisuuden kannalta kriittisten ammattialojen koulutuksissa.
Inka Koskela työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Training Professional Skills in and for Safety-Critical Mobility Systems: A Multimodal Analysis of Air Traffic Control Apprenticeship tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jon Hindmarsh King’s Business Schoolista. Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskela
inka.koskela@ttl.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme