Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Lennonjohtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvissa ja nopeatempoisissa tilanteissa, joissa pienikin virhe voi vaikuttaa suuresti. Siksi myös lennonjohtajien koulutus on vaativa ja painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun joko simuloiduissa tai todellisissa lennonjohdon työympäristöissä.
Inka Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten lennonjohtajakoulutus tapahtuu käytännössä ja millaisia vuorovaikutuksen keinoja kouluttajat käyttävät lennonjohtokoulutettavien ohjaamisessa.
– Tutkimuksessa analysoin yksityiskohtaisesti koulutustilanteita, joissa lennonjohtokoulutettavat harjoittelivat ilmaliikenteen johtamista yhdessä kouluttajien kanssa. Käytin tutkimuksen aineistona videotallenteita, jotka keräsin simulaatio- ja työssäoppimisjaksoilta, Inka Koskela kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, että lennonjohtajakoulutus on ainutlaatuinen oppimisympäristö, jossa yhdistyvät käytännön harjoittelu, turvallisuusnäkökulmat ja moniosainen ilmaliikenteen tekninen järjestelmä.
Tutkimus tuo esiin, että lennonjohtajien kouluttaminen tapahtuu työtä määrittävien turvallisuusvaatimusten ehdoilla. Kouluttajat antavat palautetta ja ohjausta siten, että ne tukevat koulutettavan ammatillisten taitojen kehittymistä, mutta eivät toisaalta vaaranna ilmaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Jos koulutettava epäröi tai tekee virheen, kouluttaja voi esimerkiksi antaa ohjeita tai käskyjä, jotka tukevat häntä joko suoraan tai epäsuorasti lennonjohtotehtävän suorittamisessa. Kouluttajan kannalta haaste on kuitenkin löytää tasapaino suoran ohjaamisen ja koulutettavan itseohjautuvuuden välillä.
– Liiallinen ohjaaminen voi estää koulutettavaa oppimasta itse, mutta toisaalta liian vähäinen ohjaus voi vaarantaa lentoturvallisuuden. Siksi kouluttajien on jatkuvasti suhteutettava omaa ohjaustaan kulloiseenkin ilmaliikennetilanteeseen ja koulutettavan tarpeisiin sopivaksi, Inka Koskela toteaa.
Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa paitsi ilmailualan koulutusten ja ohjausmenetelmien kehittämisessä, myös laajemmin turvallisuuden kannalta kriittisten ammattialojen koulutuksissa.
Inka Koskela työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Training Professional Skills in and for Safety-Critical Mobility Systems: A Multimodal Analysis of Air Traffic Control Apprenticeship tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jon Hindmarsh King’s Business Schoolista. Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskela
inka.koskela@ttl.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme