Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Lennonjohtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvissa ja nopeatempoisissa tilanteissa, joissa pienikin virhe voi vaikuttaa suuresti. Siksi myös lennonjohtajien koulutus on vaativa ja painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun joko simuloiduissa tai todellisissa lennonjohdon työympäristöissä.
Inka Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten lennonjohtajakoulutus tapahtuu käytännössä ja millaisia vuorovaikutuksen keinoja kouluttajat käyttävät lennonjohtokoulutettavien ohjaamisessa.
– Tutkimuksessa analysoin yksityiskohtaisesti koulutustilanteita, joissa lennonjohtokoulutettavat harjoittelivat ilmaliikenteen johtamista yhdessä kouluttajien kanssa. Käytin tutkimuksen aineistona videotallenteita, jotka keräsin simulaatio- ja työssäoppimisjaksoilta, Inka Koskela kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, että lennonjohtajakoulutus on ainutlaatuinen oppimisympäristö, jossa yhdistyvät käytännön harjoittelu, turvallisuusnäkökulmat ja moniosainen ilmaliikenteen tekninen järjestelmä.
Tutkimus tuo esiin, että lennonjohtajien kouluttaminen tapahtuu työtä määrittävien turvallisuusvaatimusten ehdoilla. Kouluttajat antavat palautetta ja ohjausta siten, että ne tukevat koulutettavan ammatillisten taitojen kehittymistä, mutta eivät toisaalta vaaranna ilmaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Jos koulutettava epäröi tai tekee virheen, kouluttaja voi esimerkiksi antaa ohjeita tai käskyjä, jotka tukevat häntä joko suoraan tai epäsuorasti lennonjohtotehtävän suorittamisessa. Kouluttajan kannalta haaste on kuitenkin löytää tasapaino suoran ohjaamisen ja koulutettavan itseohjautuvuuden välillä.
– Liiallinen ohjaaminen voi estää koulutettavaa oppimasta itse, mutta toisaalta liian vähäinen ohjaus voi vaarantaa lentoturvallisuuden. Siksi kouluttajien on jatkuvasti suhteutettava omaa ohjaustaan kulloiseenkin ilmaliikennetilanteeseen ja koulutettavan tarpeisiin sopivaksi, Inka Koskela toteaa.
Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa paitsi ilmailualan koulutusten ja ohjausmenetelmien kehittämisessä, myös laajemmin turvallisuuden kannalta kriittisten ammattialojen koulutuksissa.
Inka Koskela työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Training Professional Skills in and for Safety-Critical Mobility Systems: A Multimodal Analysis of Air Traffic Control Apprenticeship tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jon Hindmarsh King’s Business Schoolista. Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskela
inka.koskela@ttl.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Eturauhassyövän seulonta PSA-testillä vähentää pitkän aikavälin kuolleisuutta31.10.2025 10:40:00 EET | Tiedote
Eurooppalainen tutkimus osoittaa PSA-testauksen vähentävän eturauhassyövän aiheuttamaa kuolleisuutta. Tulokset tuovat kuitenkin samalla esiin testaukseen liittyvää ylidiagnostiikkaa eli merkityksettömien syöpätapausten toteamista. Tutkijoiden mukaan onkin tärkeä kehittää seulontaa riskiin perustuvaksi.
Pullonkaulatulot vaikuttavat sähkön markkinahinnan muodostukseen29.10.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Sähkömarkkinoilla on havaittu yllättävää hintojen heiluntaa, jonka taustalla voi olla tutkijoiden mukaan markkinahinnan laskentamalli. Malli saattaa päätyä maksimoimaan taloudellista hyötyä pullonkaulatuloista, joita syntyy, kun tarjousalueiden välillä siirretään sähköä tilanteessa, jossa niiden välillä on hintaero. Taustalla vaikuttaa muutos virtausperusteiseen kapasiteetin laskentaan, joka ohjaa siirtoja markkinan kannalta tehokkaampiin kohteisiin, mikä voi nostaa sähkön hintaa tietyissä tilanteissa. Markkinahyöty ei aina tarkoita kuluttajalle edullista hintaa.
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme