Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa
23.4.2025 10:59:36 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Lennonjohtajat työskentelevät jatkuvasti muuttuvissa ja nopeatempoisissa tilanteissa, joissa pienikin virhe voi vaikuttaa suuresti. Siksi myös lennonjohtajien koulutus on vaativa ja painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun joko simuloiduissa tai todellisissa lennonjohdon työympäristöissä.
Inka Koskela tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten lennonjohtajakoulutus tapahtuu käytännössä ja millaisia vuorovaikutuksen keinoja kouluttajat käyttävät lennonjohtokoulutettavien ohjaamisessa.
– Tutkimuksessa analysoin yksityiskohtaisesti koulutustilanteita, joissa lennonjohtokoulutettavat harjoittelivat ilmaliikenteen johtamista yhdessä kouluttajien kanssa. Käytin tutkimuksen aineistona videotallenteita, jotka keräsin simulaatio- ja työssäoppimisjaksoilta, Inka Koskela kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, että lennonjohtajakoulutus on ainutlaatuinen oppimisympäristö, jossa yhdistyvät käytännön harjoittelu, turvallisuusnäkökulmat ja moniosainen ilmaliikenteen tekninen järjestelmä.
Tutkimus tuo esiin, että lennonjohtajien kouluttaminen tapahtuu työtä määrittävien turvallisuusvaatimusten ehdoilla. Kouluttajat antavat palautetta ja ohjausta siten, että ne tukevat koulutettavan ammatillisten taitojen kehittymistä, mutta eivät toisaalta vaaranna ilmaliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta.
Jos koulutettava epäröi tai tekee virheen, kouluttaja voi esimerkiksi antaa ohjeita tai käskyjä, jotka tukevat häntä joko suoraan tai epäsuorasti lennonjohtotehtävän suorittamisessa. Kouluttajan kannalta haaste on kuitenkin löytää tasapaino suoran ohjaamisen ja koulutettavan itseohjautuvuuden välillä.
– Liiallinen ohjaaminen voi estää koulutettavaa oppimasta itse, mutta toisaalta liian vähäinen ohjaus voi vaarantaa lentoturvallisuuden. Siksi kouluttajien on jatkuvasti suhteutettava omaa ohjaustaan kulloiseenkin ilmaliikennetilanteeseen ja koulutettavan tarpeisiin sopivaksi, Inka Koskela toteaa.
Tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa paitsi ilmailualan koulutusten ja ohjausmenetelmien kehittämisessä, myös laajemmin turvallisuuden kannalta kriittisten ammattialojen koulutuksissa.
Inka Koskela työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. huhtikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskelan sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Training Professional Skills in and for Safety-Critical Mobility Systems: A Multimodal Analysis of Air Traffic Control Apprenticeship tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 25.4.2025 kello 12 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Jon Hindmarsh King’s Business Schoolista. Kustoksena toimii professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Inka Koskela
inka.koskela@ttl.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme