Pääekonomisti: Työttömyyden hyytävä nousu jatkuu – luvut ovat murheellisia, mutta työllisyyskehitys luo toivoa

Maaliskuussa työttömänä oli Tilastokeskuksen mukaan 285 000 henkeä eli 31 000 edellisvuotta enemmän. Työttömyysasteen trendi jatkoi nousuaan ja päätyi peräti 9,3 prosenttiin. Yhtä korkealla oltiin viimeksi tammikuussa 2016.

”Työttömyyslukemat ovat murheellisia. Täytyy silti korostaa, että työttömyys reagoi suhdannekäänteisiin viiveellä. Viime kuukausina on nähty orastavaa elpymistä kokonaistuotannon osalta. Jos mennään oppikirjan mukaan, niin työttömyyden pitäisi pikkuhiljaa kääntyä laskuun”, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Pitkäaikaistyöttömyys jopa koronavuosia korkeammalla

Myös pitkäaikaistyöttömyyden nousu jatkui. Yli vuoden työttömänä olleita oli maaliskuussa kuntien työvoimapalveluissa 115 000 eli noin 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

”Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty yhtäjaksoista nousua yli kaksi vuotta. Pitkän nousun seurauksena pitkäaikaistyöttömyys ylitti maaliskuussa ensimmäistä kertaa jopa sen tason, johon päädyttiin pahimmillaan koronakriisin seurauksena. Valitettavasti tarvittaisiin huomattavan vahvaa talouskasvua, jotta näin korkealle karannut pitkäaikaistyöttömyys sulaisi nopeasti pois”, sanoo Appelqvist.

Työllisyyskehityksen osalta tilanne ei onneksi ollut yhtä synkkä. Tilastokeskuksen mukaan työllisenä oli maaliskuussa 13 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka lukema on yhä pakkasella, voi sitä pitää kohtalaisena. Pienehköä laskua selittää tosin osaltaan heikko vertailutaso viime vuodelta.

”Huikeasta työllisyyslukemasta ei ole kyse, mutta huonompaakin olisi voinut tulla. Näyttää siltä, että talouden elpyminen riittäisi jo nostamaan työllisyyttä paikoin, vaikka samalla kärsitään yhä työttömyydestä. Ristiriitaiselta vaikuttavan tilanteen taustalla on työvoiman hyvä kehitys, jota on tukenut muun muassa työperäinen maahanmuutto”, toteaa Appelqvist.

Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli maaliskuussa 76,1 prosenttia. Aikaisemmin tyypillisesti käytetty 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 71,5 prosenttia. Trendit pysyivät paikallaan tai olivat jopa lievässä nousussa.

”Optimistisesti tulkiten suhdanteen elpyminen on varovaisesti tarttumassa yksityisen sektorin työllisyyteen. Ilman kansainvälisen talouden poikkeuksellista epävarmuutta uskaltaisi nyt jo ennustaa kohtalaisen suurella varmuudella pahimman olevan takana. Valitettavasti näissä olosuhteissa ei takuita voi antaa, koska maailmantalouden heikkenemisen riski on ilmeinen. Edelleen perusoletus on silti varovaisen myönteinen”, arvioi Appelqvist.