Miten välttää myyräkuume? Uutuuskirja vastaa moniin kiehtoviin ja kiperiin Suomen pikkunisäkkäitä koskeviin kysymyksiin

Metsämyyrät hakeutuvat syksyisin rakennusten sisätiloihin, kuten kesämökeille, varastoihin, halkoliitereihin tai karjasuojiin. Myyräkuumetta – eli Puumala-viruksen aiheuttamaa munuaisperäistä verenvuotokuumetta – levittää nimenomaan metsämyyrä. Muista myyristä, hiiristä tai päästäisistä ei myyräkuumetta voi saada. Virus tarttuu yleisimmin metsämyyrän jättämistä eritteistä.

Mökkien suursiivoukset ajoittuvat usein syksyyn, jolloin niitä valmistellaan talvea varten. Suurin osa myyräkuumetartunnoista tulee nimenomaan syksyisin. Paljon tartuntoja tulee myös halkoliitereistä. Puita pilkkoessa tai lattiaa harjatessa viruksia sisältävä pöly nousee ilmaan, jolloin virus siirtyy helposti hengityselimiin. Siksi suursiivous kannattaisikin tehdä keväällä, jolloin metsämyyrät ovat jo siirtyneet ulos lisääntymispuuhiin.

Näin vältät myyräkuumetartunnan:

1. Aloita siivous tuulettamalla ulkona kaikki kankaiset materiaalit, niin matot kuin peitotkin. Ne voi myös pestä. Tamppaaminen voi altistaa infektiolle.
2. Käytä tarpeeksi tehokasta hengityssuojainta tomuttamisessa ja ulkorakennusten siivouksessa.
3. Aloita varsinainen siivous luuttuamalla lattiat märällä luutulla ja pyyhkimällä pinnat märällä rätillä. Harjaa ja pölynimuria ei kannata ensivaiheessa käyttää, jos on epäilys siitä, että loppukesän ja talven aikana tilassa on asustellut metsämyyriä.

Myyräkuumeen itämisaika on yleensä muutamasta viikosta kuukauteen, mutta suurin osa tartunnan saaneista ei saa mitään oireita tai oireet ovat niin lieviä, ettei tautia huomata. On arvioitu, että 20 % viruksen saaneista suomalaisista saa oireita.

Ensimmäisiä myyräkuumeen oireita ovat kuume ja virtsan määrän vähentyminen, sillä tauti iskee ensisijaisesti munuaisiin ja haittaa niiden normaalia toimintaa. Myös päänsärkyä, selkä- ja mahakipuja sekä iho-oireita voi esiintyä. Vaikeita oireita saa vain viisi prosenttia tartunnan saaneista.

Ihmisen immuunipuolustuksen perinnölliset ominaisuudet ovat keskeinen tekijä siinä, kuinka pahasti ihminen sairastuu. Vakavaa munuaisvauriota saatetaan joutua hoitamaan tilapäisesti dialyysillä eli keinomunuaishoitona ja vaikeissa tapauksissa toipuminen voi kestää jopa kaksi kuukautta. Sairastettu myyräkuume ei uusiudu.

Runsaina myyrävuosina myös myyräkuumetapauksia on selvästi enemmän. Lisäksi Suomessa on alueita, missä tautia esiintyy huomattavasti yleisemmin kuin muilla alueilla. Näitä alueita on muun muassa Kainuussa, Etelä-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

Vaikka pikkunisäkkäät ovat kooltaan pieniä, niiden merkitys Suomen luonnossa on suuri. Ilman niitä monet petoeläimet olisivat pulassa, ja ne ovat avainasemassa myös luonnon monimuotoisuuden ja tasapainon ylläpitäjinä. Suomen pikkunisäkkäät -kirja vastaa moniin kiperiin ja kiehtoviin pikkunisäkkäitä koskeviin kysymyksiin. Kirjassa kerrotaan myös hauskoista kohtaamisista pikkunisäkkäiden kanssa.

Arvostelukappaleet ja lisätiedot: tiedotus@tammi.fi