Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa
25.4.2025 10:39:50 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Ruokasen mukaan Althusiuksen (1557/63–1638) Politica (1614) oli aikanaan laajasti luettu, mutta myös kiistelty teos.
”Teoksen puolustamat periaatteet, kuten kansansuvereniteetti, paikallishallinnon autonomia, sekä yleinen laillisuus ja oikeudenmukaisuus olivat ristiriidassa hallitsijan rajoittamattoman vallan ja valtion yleisen vahvistumisen kanssa. Siten ne eivät olleet kaikkien mieleen siihen aikaan.”
Ruokanen mainitsee yllättyneensä siitä, etteivät kyseiset periaatteet näytä olevan kaikkien mieleen tänäkään päivänä, edes länsimaissa, viitaten viimeaikaisiin tapahtumiin Yhdysvalloissa.
Yhteiselomme perusta ulottuu Raamatun periaatteisiin
Ruokasen väitöskirjassa Politicaa lähestytään sosiaalisen ontologin näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on siis selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen elämän, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloon.
Tutkimuksessa osoitetaan, että Politicassa sosiaaliset ilmiöt eivät synny puhtaasti luonnollisten syiden vuoksi tai ihmisen toiminnan perusteella, kuten nykyään usein ajatellaan. Teoksessa myös Jumalalle osoitetaan erilaisia rooleja – esimerkiksi luojana, lainlaatijana, pelastajana ja tuomarina –, jotka suuntaavat ja rajaavat sitä, mitä ihmiset voivat puolestaan tehdä. Ihmisten oletetaan esimerkiksi pyrkivän elämään yhdessä muiden kanssa jo luodun luontonsa perusteella. Lisäksi Jumala on asettanut ihmisille oikeudenmukaisuuden mitaksi sääntöjä, kuten Raamatun kymmenen käskyä. Ihmisten toimijuuden varaan jää yhä perustaa ja ylläpitää yhteisöjä sekä laatia niihin oikeudenmukaisia lakeja.
”Nykyiselle sekulaarille tieteelliselle maailmankuvalle ajatus etenkin suoraan vaikuttavasta Jumalasta on lähtökohtaisesti vieras”, Ruokanen arvioi. Hän mainitsee kuitenkin, ettei kaikki mitä Althusius esittää ole nykyäänkään tavatonta.
”Nykyään yhteisesti jaetut moraalisäännöt kiteytyvät ennemmin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kuin Raamatussa.”
”Teemme edelleen oletuksia siitä, millaisia me ihmiset luonnostamme olemme ja miten se vaikuttaa kykyymme elää yhdessä. Ajattelemme usein myös, että yhteiselämä vaatii yleisesti jaettuja moraalisääntöjä, joita lakien tulisi noudattaa. Nykyään nuo säännöt vain kiteytyvät monille ennemmin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kuin Raamatussa”, Ruokanen sanoo.
”Yleisesti ottaen olennaista on toki myös kysyä, mikä kaikki tänä päivänä esitetään poliittisessa ajattelussa annettuna, mutta kuitenkin vaikuttaen siihen, mitä me ihmiset voimme tehdä suhteessa yhteiseen elämäämme, ja tarkastella tällaisia oletuksia kriittisesti”, Ruokanen summaa.
YTM Jukka Ruokasen filosofian väitöskirjan “The Political Theory of Johannes Althusius from a Social-Ontological Perspective – A Philosophical Analysis of the Existence of Social Life, Communities, and the Commonwealth” tarkastustilaisuus pidetään 2.5.2025 klo 12 yliopiston vanhassa Juhlasalissa (S212). Vastaväittäjä toimii apulaisprofessori Jenny Pelletier (KULeuven, Belgia) ja kustoksena tohtori Juhana Toivanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-ruokanen-020525
Väitöskirjaan voi tutustua JYX tietokannassa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0618-5
Tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen Säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.
Yhteystiedot
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme