Suomen hallitus on pureksimatta niellyt komission esityksen heikentää yritysvastuusääntelyä
Hallituksen tänään eduskunnalle luovuttama kirjelmä on karua luettavaa. Hallitus kannattaa komission esittämiä heikennyksiä EU:n yritysvastuusääntelyyn, vaikka ne ovat kova kolaus ihmisoikeuksille ja ympäristölle. Suomen ei tulisi mahdollistaa yritysvastuudirektiivin vaikuttavuuden heikentämistä, vaan aktiivisesti vastustaa sitä ja puolustaa neuvotteluissa kansainvälisten vastuullisuusnormien noudattamista.
Hallitus on tänään esittänyt kantansa eduskunnalle niin sanotusta omnibus 1-hankkeesta, jolla EU suunnittelee yritysvastuusääntelyn keventämistä. Hallitus on valmis horjuttamaan merkittävästi yritysten velvollisuuksia huomioida toimintansa vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja ympäristöön. Tämä heikentäisi yritysten velvoitteita huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta, lapsityövoiman hyväksikäytön ehkäisemisestä ja toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
”Omnibus-hanke johtaa yritysvastuudirektiiviä koskevien poliittisten neuvottelujen uusintakierrokseen ja moniin heikennyksiin vasta noin vuosi sitten sovittuun sääntelyyn. Tilanne on erittäin valitettava ja turhauttava”, sanoo Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Outi Hakkarainen.
Komission esityksessä muutoksia ollaan kohdistamassa monin tavoin yritysvastuudirektiivin ydinsisältöön, ei pelkästään hallinnollisen taakan keventämiseen ja yhtenäistämiseen. Heikennyksiä on esitetty esimerkiksi uhrien mahdollisuuksiin hakea oikeutta, päästövähennyksiä edellyttävän ilmastosuunnitelman toteuttamiseen, liikesuhteen lopettamista koskeviin sääntöihin ja lakia rikkoville yrityksille maksettaviksi tuleviin sakkoihin.
Häviäjinä työntekijät: heikennykset mahdollistavat lapsityövoiman ja vaarallisten työolojen jatkumisen
Erityisen huolestuttava muutosesitys on se, että ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite ulottuisi pääsääntöisesti vain hankintaketjun ensimmäiseen portaaseen.
Tämä jättäisi ison osan ongelmallisimmista hankintaketjujen vaiheista huolellisuusvelvoitteen ulkopuolelle. Tällainen rajaus on merkittävä riski.
”Yritysvastuudirektiivin vesittäminen koskemaan vain yrityksen omaa ja tytäryhtiöiden toimintaa sekä suoria liikekumppaneita heikentää arvoketjun alkupään työntekijöiden äänen kuulumista. Isoimmat ongelmat ovat useimmiten juuri siellä”, korostaa SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala.
Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi lapsityövoiman käytöstä, puutteellisista, epäinhimillisistä ja myös vaarallisista työoloista tai elämiseen riittämättömästä ansiotasosta.
Onko Suomi luopumassa kansainvälisten standardien noudattamisesta?
YK:n ja OECD:n yritysvastuustandardeihin kuuluu riskiperustainen lähestymistapa, jossa yritykset tarkastelevat toimitusketjun ihmisoikeus- ja ympäristöriskejä ennakoivasti, kohdistavat toimet sinne missä niitä eniten tarvitaan ja tukevat ketjussa heikoimmassa asemassa olevia.
“Yritysvastuudirektiivi on antanut meille toivoa siitä, että yritykset alkaisivat tarkastella kriittisesti myös liiketoimintamallejaan ja hankintakäytäntöjään, mukaan lukien reilu hinnoittelu. Nyt ehdotettu soveltamisalan rajaaminen ensimmäiseen hankintaportaaseen uhkaa sivuuttaa nämä keskeiset seikat”, sanoo afrikkalaisia Reilun kaupan viljelijöitä edustavan Fairtrade African strategia- ja vaikuttavuusjohtaja Madeline Muga.
“Omnibus-muutosten sijaan Suomen tulee huolehtia, että yritysvastuudirektiivissä säilytetään riskiperustainen lähestymistapa ja tuki tuotantoketjujen haavoittuvassa asemassa oleville viljelijöille, työntekijöille ja pk-yrityksille”, sanoo Reilun kaupan vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.
Mistä kyse?
EU:n yritysvastuudirektiivi on laki, jonka tavoitteena on varmistaa, että yritykset tunnistavat toimintansa haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja puuttuvat niihin. Direktiivi astui voimaan pitkien neuvottelujen jälkeen heinäkuussa 2024.
Kansalliset toimeenpanoprosessit olivat jo menossa, myös Suomessa, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti marraskuussa 2024, että komissio käynnistää omnibus-hankkeen yritysvastuusääntelyn keventämiseksi. Ehdotuksensa sisällön komissio julkaisi 26.2.2025.
Yleisesti omnibus tarkoittaa joukkoa samanaikaisesti muutettavia säännöksiä, joilla on yhteinen tavoite. Tässä omnibus-hankkeessa ovat nyt mukana yritysvastuudirektiivi (CSDDD), yritysvastuuraportointidirektiivi (CSRD) sekä taksonomia-asetus, myöhemmin mahdollisesti myös muuta kestävyyssääntelyä.
Lisätiedot:
Outi Hakkarainen, globaalin vastuun asiantuntija
Suomalaiset kehitysjärjestöt – Finnish Development NGOs Fingo ry
+358 50 317 6728 | outi.hakkarainen@fingo.fi
Josetta Nousjoki, vastuullisuusjohtaja
Reilu kauppa ry
+358 40 577 4773 | josetta.nousjoki@fairtrade.fi
Ellinoora Vesala, kumppanuuspäällikkö
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK
+358 50 461 9307 | ellinoora.vesala@sask.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Outi Hakkarainenasiantuntija, globaali oikeudenmukaisuusSuomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Puh:+358 317 6728outi.hakkarainen@fingo.fiFingo on suomalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestö, joka edistää kestävää kehitystä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista globaalisti. Noin 250 jäsentämme työskentelee kehitysyhteistyön, kestävän kehityksen, globaalin kansalaiskasvatuksen, humanitaarisen avun, rauhantyön, ihmisoikeustyön tai muun kestävää kehitystä edistävän toiminnan parissa Suomessa ja maailmalla. Fingo viestii, vaikuttaa, kouluttaa, kokoaa ihmiset yhteen ja rohkaisee toimintaan. Teemme töitä, jotta maailma olisi reilumpi − ihan kaikille.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo ry
Ministeri Ville Tavio kestävän kehityksen aamukahveilla: ”Monenvälistä järjestelmää ja YK:n arvoja tulee puolustaa”15.5.2025 13:29:46 EEST | Tiedote
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio kertoi Fingon aamukahveilla, että Suomen kehityspolitiikan vahvuuksista voidaan pitää kiinni samalla kun kaupan ja kehityksen liittoa vahvistetaan.
Kolmen kärki Vuoden maailmanparantajaksi julki: ehdolla Paula Pättikangas, Noora Dadu/Sumud ja Laki särmään -kampanjan tekijät14.5.2025 07:30:00 EEST | Tiedote
Kärkikolmikko Vuoden 2025 maailmanparantajaksi on nyt julkaistu. Saapuneiden ehdotusten joukosta tuomaristo valitsi kisassa jatkoon Paula Pättikankaan, Noora Dadun ja Sumudin ja Laki särmään -kampanjan tekijät. Voittaja julkaistaan Maailma kylässä -festivaalin musiikkilavalla sunnuntaina 25.5. klo 13.15.
Ensi viikolla juhlitaan 30-vuotiasta Maailma kylässä -festivaalia14.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Oikeudenmukaisen ja kestävän maailman puolesta jo 30 vuotta kampanjoinut Maailma kylässä -festivaali järjestetään toukokuun 24.–25. Helsingin Suvilahdessa teemalla Rauha. Kaksipäiväisen, koko perheelle suunnatun ilmaistapahtuman ohjelmaan kuuluu kansainvälisiä ja kotimaisia konsertteja, keskusteluja ja puheita, lastenohjelmaa, työpajoja, toimintaa nuorille, taidetta sekä 40 katuruokakeittiötä ja 160 näytteilleasettajaa.
Suomen suurin kestävän kehityksen festari on pian täällä – katukeittiöt ja ständit julkaistu5.5.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Maailma kylässä -festivaali tuo Helsingin Suvilahteen värikkään kattauksen kasvisherkkuja, kulttuureita ja kestävän kehityksen toimijoita. Mukana on 40 katukeittiötä eri puolilta maailmaa ja 160 näytteilleasettajaa, jotka yhdessä rakentavat festivaalin ainutlaatuista tunnelmaa.
Hätä Gazassa on sietämätöntä ja julmaa: Suomella on vastuu toimia30.4.2025 13:58:52 EEST | Tiedote
Israel on lähes kahden kuukauden ajan estänyt ruoan ja lääkkeiden toimitukset Gazaan, rikkoen YK:n kansainvälisen tuomioistuimen sitovaa määräystä. Suomella on vastuu ja velvollisuus toimia, ja tällä hetkellä päättäjien vaikeneminen ja toimettomuus on vakava laiminlyönti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme