Yli puolet työikäisistä säästää eläkeaikaa varten – etenkin nuorten säästäminen lisääntynyt
28.4.2025 07:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.
Tutkimuksen mukaan yleisimmin eläkeaikaa varten säästävät yrittäjät, keskimääräistä korkeampituloisemmat ja lähellä eläkeikää olevat suomalaiset.
Erityisesti alle 30-vuotiaiden säästäminen on lisääntynyt verrattuna aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin. Alle 30-vuotiaista 45 prosenttia vastasi säästävänsä eläkeikää varten vuonna 2024. Vuonna 2014 puolestaan neljännes alle kolmekymppisistä kertoi säästävänsä eläkeaikaa silmällä pitäen.
– Nuorten säästämis- ja sijoitustietous on vahvistunut viime vuosina esimerkiksi somen tarjoamien sisältöjen kautta. Tutkimuksemme mukaan nuoret pitävät yksityistä varautumista eläkeaikaan merkityksellisempänä eläkeajan toimeentulonsa kannalta kuin vanhemmat vastaajat, sanoo ekonomisti Kati Ahonen Eläketurvakeskuksesta.
Yleisin syy olla säästämättä oli oma taloustilanne
Tutkimuksessa kysyttiin myös, miksi eläkeaikaa varten ei säästetty. Selvästi yleisin syy vastaajilla oli se, ettei säästämiseen ollut ollut taloudellista mahdollisuutta. Näin ilmoitti noin kaksi kolmasosaa kysymykseen vastanneista.
Muita usein mainittuja syitä olivat rahan käyttäminen tämänhetkiseen kulutukseen sekä se, ettei eläkeaikaa varten säästämistä ollut ajateltu. Näin vastasi noin viidennes.
Varsin moni nuorista vastaajista aikoi aloittaa säästämisen eläkepäiviä varten myöhemmin.
Luottamus eläkejärjestelmään heikentynyt jonkin verran
Lähes kaksi kolmasosaa työikäisistä kertoi luottavansa yleisesti eläkejärjestelmään. Osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä pienempi kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2019. Nuoremmat ikäluokat, naiset ja matalammin koulutetut luottavat eläketurvaan muita ryhmiä harvemmin.
– Yksityiskohtaisemmissa mielipiteissä eläkejärjestelmän toimivuudesta ei puolestaan tapahtunut vastaavaa muutosta. Aiempaa useampi piti nykyisille eläkeläisille maksettavien eläkkeiden tasoa riittävänä. Sen sijaan eläkkeiden riittävyyteen tulevaisuudessa sekä eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja selkeyteen kriittisesti suhtautuvia oli yhtä paljon kuin aiemmin, toteaa ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.
Tenhusen mukaan yleinen maailmanpoliittinen ja taloudellinen epävarmuus sekä eläkeuudistuksen valmisteluun liittyvä keskustelu ovat saattaneet heijastua mielipiteisiin eläkejärjestelmästä.
– Eläkeuudistusneuvotteluiden sisällöstä ei ollut vielä tietoa loppuvuonna 2024, kun kysely tehtiin. Tätä taustaa vasten näkemykset eläketurvasta ovat pysyneet melko vakaina, hän arvioi.
Kyselytutkimukseen vastasi noin 1 600 työikäistä suomalaista.
Tutkimusjulkaisu:
Eläketieto, luottamus ja taloudellinen varautuminen – Näkemyksiä eläketurvasta 2024 -kyselytutkimus
Lisätietoa: Ekonomisti Sanna Tenhunen, Eläketurvakeskus, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2492
Ekonomisti Kati Ahonen, Eläketurvakeskus, etunimi.sukunimi@etk.fi, puh. 029 411 2539
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille15.1.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme