Puoliero dynaamisessa tasapainotestissä on yhteydessä polvivammariskiin nuorilla naisurheilijoilla
Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin tasapainomuuttujien yhteyttä polven eturistisidevammoihin nuorilla salibandyä tai koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tutkimuksen mukaan lisääntynyt puoliero dynaamista tasapainoa mittaavassa testissä oli yhteydessä suurentuneeseen riskiin polven eturistisidevammalle.
Polven eturistisiteen (ACL) vammat aiheuttavat pitkiä poissaoloja urheilusta ja vamman uusiutuminen on yleistä. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa ACL-vamman riskitekijöitä, joihin voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa vammoja ehkäisevän harjoittelun kautta. Tasapainoa on ehdotettu tällaiseksi riskitekijäksi, sillä ACL-vammat tyypillisesti tapahtuvat tilanteissa, joihin liittyy urheilijan tasapainon menettäminen.
Tasapainotestillä kiinni vammariskiin
Tampereen urheilulääkäriaseman tutkimuksessa selvitettiin tasapainon yhteyttä ilman suoraa kontaktia tapahtuvien ACL-vammojen riskiin nuorilla salibandyä ja koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tutkimuksessa seurattiin 167 urheilijaa. Lähtötason testauksessa heille tehtiin dynaamista tasapainoa mittaava testi, staattista tasapainoa mittaava yhden jalan seisonta voimalevyllä sekä tasapainon vakauttamista testaava yhden jalan pudottautuminen voimalevylle. Urheilijoiden harjoitus- ja pelialtistuksen määrää seurattiin yksilöllisesti.
Kolme vuotta kestäneen seurannan aikana todettiin 12 ilman suoraa kontaktia tapahtunutta ACL-vammaa.
Lisääntynyt alaraajojen puoliero dynaamisen tasapainotestin takaviistoon tehdyssä kurotuksessa sekä kolmen kurotussuunnan keskiarvotuloksessa oli yhteydessä suurentuneeseen ACL-vamman riskiin.
Tasapainoliikkeet osaksi harjoitusohjelmia
Tutkimuksen perusteella naisurheilijoiden ilman kontaktia tapahtuvien ACL-vammojen ennaltaehkäisyyn tähtääviin harjoitusohjelmiin voisi olla hyödyllistä sisällyttää harjoitteita, joilla korjataan mahdollisia puolieroja urheilijoiden dynaamisessa tasapainossa. Dynaamista tasapainoa mittaava SEBT vaatii suorittajaltaan myös riittävää liikkuvuutta ja lihasvoimaa, mikä on hyvä huomioida tasapainoharjoitteita suunniteltaessa.
Tutkimus tehtiin pelkästään nuorilla salibandyä ja koripalloa pelaavilla naisurheilijoilla. Tästä syystä tutkimustuloksia ei voida suoraan yleistää koskemaan muita ryhmiä, kuten miesurheilijoita, muiden lajien harrastajia tai vanhempia urheilijoita.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Kattilakoski O, Leppänen M, Kannus P, Steffen K, Vasankari T, Kulmala T, Parkkari J* & Pasanen K.* Balance as a Risk Factor for Noncontact Anterior Cruciate Ligament Injury in youth female Basketball and Floorball players. *Shared Senior Authorship. Scand J Med Sci Sports, 35: e70081. https://doi.org/10.1111/sms.70081
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yhteydenotot:
Olli Kattilakoski, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, LL
olli.kattilakoski(a)ukkinstituutti.fi
p. 040 773 0826
Linkit
Tampereen urheilulääkäriasema (Taula) on UKK-instituutin yhteydessä toimiva liikunta- ja urheilulääketieteen asiantuntija- ja tutkimuskeskus. Taulan tutkimustoiminnan painopiste on liikuntaturvallisuuden edistäminen koko väestössä. Taula on yksi Suomen kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta, jotka yhdessä muodostavat urheilijoiden, aktiiviliikkujien sekä koko väestön terveyttä ja hyvinvointia tutkivan ja edistävän asiantuntijaverkoston.
UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti
Huippukokous asetti ensimmäisenä maailmassa tavoitteen fyysisen toimintakyvyn tasolle14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Toimintakykyinen Suomi -huippukokous kokosi 14.1.2026 Finlandia-talolle Suomen ylimmän poliittisen ja yritysjohdon sekä keskeiset asiantuntijat keskustelemaan tulevaisuuden toimintakyvystä. Huippukokouksessa hyväksyttiin parlamentaarinen julkilausuma, jonka tavoitteena on nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen tällaisen tavoitteen.
Uusi indeksi suomalaisten fyysisestä toimintakyvystä14.1.2026 12:45:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin kehittämä indeksi kuvaa suomalaisten aikuisten fyysistä toimintakykyä mitattujen tietojen perusteella. Se yhdistää kymmenen osatekijää kehon koostumuksesta, fyysisestä kunnosta sekä liikkumisesta ja paikallaanolosta koko vuorokauden ajalta. Uusi indeksi pohjautuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen ja mahdollistaa toimintakyvyn muutosten seurannan ajan myötä.
KunnonKartta-tutkimus käynnistyy Jyväskylän seudulla – yli 2 000 aikuista kutsuttu mittauksiin7.1.2026 07:04:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimuksessa kerätään tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä siitä, miten nämä osa-alueet ovat muuttuneet. Jyväskylän alueelta tutkimukseen on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
KunnonKartta-tutkimus alkaa Turun seudulla – kutsu mittauksiin yli 2 000 aikuiselle13.11.2025 07:02:00 EET | Tiedote
UKK-instituutin KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Tutkimus tuottaa tietoa myös paikallaanolosta, unesta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Turun seudulta on kutsuttu yli 2 000 osallistujaa.
Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu ovat yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin19.10.2025 19:10:45 EEST | Tiedote
Valveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme