Kevätkylvöt jatkuvat vähitellen yli viikon seisahduksen jälkeen

Kevätkylvöt alkoivat ennätyksellisen aikaisin huhtikuun puolessa välissä suotuisimmilla alueilla eteläisessä Suomessa. Orastuminen ja kasvuun lähtö on kuitenkin ollut hidasta. Kylvöjä saatiin alkuun hyvin pieneltä osin, kunnes pääsiäisen runsaat sateet keskeyttivät ne. Sateet olivat onneksi tasaisia ja tulivat hiljalleen, joten peltojen liettyminen ja kuorettuminen jäi pelättyä vähäisemmäksi.

Ennen sateita ehdittiin tehdä syysviljojen ja nurmien kevätlannoituksia sekä peltojen tasausmuokkauksia. Kylvöjä päästään jatkamaan tällä viikolla, jos sää on poutainen. Laajemmin kylvöt käynnistyvät vapun jälkeisellä viikolla, pohjoisemmissa osissa maata toukokuun puolivälissä. Lapissa pellot ovat vielä suurelta osin lumipeitteisiä. Kasvukausi on tällä hetkellä vielä noin 1–2 viikkoa edellä tavanomaisesta, mutta viileä säätyyppi hidastaa kevään etenemistä. Vähäroutaisesta talvesta huolimatta pellot ovat muokkautuneet hyvin.

Kotimaan satokauden avaavat kasvihuoneessa tuotetut mansikat, joita saataneen jo vapuksi. Tunnelimansikoiden kausi alkaa äitienpäivän tienoilla. Kotimaisia vihanneksia on saatu läpi talven kasvihuoneista. Nyt myös pelkällä luonnonvalolla kasvaneita vihanneksia on saatavilla, ja niitä myydään paikallisesti lähikaupoissa lähellä tuottajaa. Kasvihuone- ja kasvutunnelituotanto on lisääntynyt paljon Suomessa, ja se turvaa varhaistuotantokautta. 

Avomaan tuotantoa viivästyttävät nyt viileä jakso ja yöpakkaset. Varhaisperunan istutus aloitettiin jo maaliskuun alussa Varsinais-Suomen saaristoalueella, mutta pääosin istutuksia tehtiin huhtikuun toisella viikolla. Viilentynyt sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä, mutta toiveissa on saada ensimmäisiä uusia perunoita tarjolle koulujen päättäjäisiin.

Syyskasvien talvehtiminen pääosin onnistunut

Syysviljojen ja -öljykasvien talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin eri puolilla Suomea. Kasvu lähti käyntiin huhtikuun lämpöaallossa, mutta viime viikon yöpakkaset ovat pysäyttäneet kasvun, ja huolena on kasvustojen vaurioituminen ja harventuminen. Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on varsin pieni, noin 5 %. Syyvehnän kylvöala viime syksynä oli 71 700 hehtaaria, rukiin 23 700 hehtaaria ja syysöljykasvien 6 700 hehtaaria.

Yleisesti kaikki ajoissa ja hyvissä olosuhteissa viime syksynä kylvetyt syysviljat ovat talvehtineet hyvin. Myöhään kylvetyt syysviljat ja märät painanteet ovat talvehtineet heikoiten, samoin paikoitellen suorakylvetyt kasvustot. Rukiissa ja syysvehnässä on havaittu talvituhoja 15 %:lla alasta Pohjanmaalla ja paikoin Uudellamaalla, mutta muualla talvehtiminen näyttää paremmalta. Sen sijaan syysöljykasveilla eli syysrypsillä ja -rapsilla talvituhoja on havaittu enemmän, niin aivan etelässä kuin pohjoisemmilla viljelyalueilla. Noin 10–30 % syysöljykasvialasta on tuhoutunut, Pohjanmaalla jopa 50–70 % alasta.

Kuminat ovat talvehtineet hyvin ja talvituhoja on havaittu vain vähän. Myös nurmet ovat selvinneet varsin hyvin talvesta ja lähteneet hyvin kasvuun. 

Sokerijuurikkaan viljely nousussa

Viljelysuunnitelmissa sokerijuurikas näyttää nostavan suosiotaan edelleen, ja sen viljelyala kasvaa etenkin Satakunnassa ja Pohjanmaalla arviolta 10 % edelliseen vuoteen nähden. Sokerijuurikas on pärjännyt viime vuosien oikullisissa sääolosuhteissa ja alkukesien kuivuudessa hyvin. Lisäksi parin viime vuoden pitkät, lämpimät syksyt ovat siivittäneet juurikkaan kasvua ja nostaneet hehtaarisatoja, mikä on parantanut viljelyn kannattavuutta ja lisännyt siksi viljelykiinnostusta.
Myös kevätrypsin, herneen ja kauran viljelyalat ovat paikoitellen nousemassa, kevätrypsin etenkin Pohjanmaalla. Sen sijaan härkäpavun ja rehuohran viljelyalat ovat yleisesti laskussa. Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmia perustetaan jonkin verran viime vuotta enemmän. Viljelymuutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, ja valtaosin viljelyalat säilyvät ennallaan edelliseen vuoteen nähden.

Viileät säät ovat jarruttaneet puutarhakasvien kehitystä

Etelä-Suomessa kylvettiin hernettä jo huhtikuun alussa. Kylmät säät jarruttavat kuitenkin nyt sekä yksi- että monivuotisten kasvustojen kehittymistä. Kylvöjä ja istutuksia on suojattu harsoilla yöpakkasilta. Etelä-Suomessa herukoiden ja vadelman lehtisilmut ovat avautuneet, mutta kukkanuput eivät vielä. Vaikka joitain talvituhoja on näkynyt mansikkakasvustoissa, talvehtimisen onnistumista ei vielä voida arvioida varmasti

Sään lämmetessä on odotettavissa, että kylvöt ja istutukset pääsevät kunnolla vauhtiin vasta vapun jälkeen ja jatkuvat pitkälle alkukesään. Pelloille on jo istutettu salaattia. Maantieteellisiä eroja on paljon, ja pellot lämpenevät eri vauhtia, mikä pidentää kylvö- ja istutuskautta.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta. 
Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi 
ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 22.5., 12.6., 26.6. 
Heinäkuussa pidetään tauko, jonka jälkeen julkaistaan tiedote elokuussa 21.8. ja viimeinen syyskuussa 25.9. 

Katsaukset ovat myös luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria-keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo
Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Laura Jäntti 044 481 1100
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349 
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS)
Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa
Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi
Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi
Etelä-Satakunta, Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL)
Emil Hästbacka, 044 431 4212

ProAgria Pohjois-Suomi
Marika Sohlo 043 8266 494, nurmet Olli Valtonen, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap
Joachim Regårdh 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070 

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL)
Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920