Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä
6.5.2025 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Suomalaislapsista lähes seitsemän prosenttia syntyy lapsettomuushoitojen avulla. Lapsettomuushoidoista koeputkihedelmöityshoito eli IVF-hoito on tehokkain. IVF-hoidoissa alkioita voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten, ja nykyisin suurin osa kaikista lapsettomuushoidoilla alkaneista raskauksista onkin pakastealkionsiirtoraskauksia.
Pakastetun alkion siirtäminen kohtuun voidaan ajoittaa naisen omaan kuukautiskiertoon ja ovulaatioon perustuvalla ajoituksella tai täysin lääkekorvatulla, ”keinotekoisella” kierrolla. Raskaus alkaa näillä hoitomenetelmillä yhtä todennäköisesti, minkä vuoksi niitä on pidetty melko tasaveroisina vaihtoehtoina. Vasta viime vuosina on havaittu, että hoitomenetelmän valinta saattaa vaikuttaa raskauden myöhempään kulkuun ja synnytyksenaikaisiin tapahtumiin.
Eeva-Maria Pohjonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoidoilla alkaneiden raskauksien komplikaatiota ja erityisesti raskaudenaikaisia verenpainehäiriöitä. Pohjonen vertasi, vaikuttiko hoitomenetelmänä käytetty luonnollinen tai lääkekorvattu kierto komplikaatioihin. Tutkimuksessa analysoitiin 1168 pakastealkionsiirron jälkeistä raskautta, jotka olivat saaneet alkunsa Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla vuosina 2012–2020. Synnytykset tapahtuivat Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Porissa, Seinäjoella ja Vaasassa. Tutkimus toteutettiinkin yhteistyössä näiden sairaaloiden kanssa.
– Tutkimuksen perusteella lääkekorvatun kierron jälkeen alkaneissa raskauksissa oli kolminkertainen riski pre-eklampsialle, joka on vakava raskaudenaikainen verenpainehäiriö. Lisäksi riskit keisarileikkaukseen päätymiselle, synnytyksenjälkeiselle verenvuodolle sekä istukkakudoksen jäämiseen kiinni kohtuun synnytyksen jälkeen olivat suurentuneet, Pohjonen kertoo.
Mahdollinen syy lääkekorvattuun kiertoon liittyviin komplikaatioihin on keltarauhasen puuttuminen näissä raskauksissa. Luonnollisessa kierrossa naisella on munasarjassaan keltarauhanen, joka tuottaa useita hormoneja. Vain osa näistä hormoneista pystytään korvaamaan lääkekorvatussa kierrossa. Komplikaatioiden taustalla saattaakin vaikuttaa se, että istukka kehittyy poikkeuksellisissa hormonaalisissa olosuhteissa.
– Kaikki komplikaatiot ovat potentiaalisesti vaarallisia synnyttäjälle ja syntyvälle lapselle. Tutkimukseni toi uutta tietoa synnytysvuodoista ja istukan kiinnittymisen ongelmista, jotka ovat merkittäviä terveysriskejä. Lapsettomuushoitojen yleistyessä riskienhallinta on keskeinen osa laadukasta hoitoa. Hoitoon liittyvillä valinnoilla saamme räätälöityä potilaille tehokkaimman ja turvallisimman mahdollisen hoidon, Pohjonen sanoo.
Eeva-Maria Pohjonen on kotoisin Porista. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2006 ja työskentelee naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä TAYS:in hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikalla.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjosen naistentautien ja synnytysten erikoisalaan kuuluva väitöskirja Hypertensive Disorders of Pregnancy and Related Adverse Outcomes after Medically Assisted Reproduction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025 klo 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Savolainen-Peltonen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Hannele Laivuori Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eeva-Maria Pohjonen
eeva-maria.pohjonen@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme