Yrityslainanostot piristyneet viime vuodesta
Maaliskuussa 2025 uusia yrityslainoja (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Uusien yrityslainojen keskikorko laski edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna.
Maaliskuussa 2025 uusia yrityslainoja[1] (pl. asuntoyhteisöt) nostettiin Suomessa toimivista pankeista 2,4 mrd. euron edestä, mikä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana ja 36 % enemmän kuin keskimäärin maaliskuussa vuosina 2011–2024. Maaliskuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 4,33 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,55 %.
Uusien yrityslainojen keskikorko laski 1,22 prosenttiyksikköä edellisvuoden maaliskuuhun verrattuna. Uusissa yrityslainoissa korko laski voimakkaammin suuremmissa yrityslainoissa kuin pienissä. Uusissa pienissä alle 50 000 euron yrityslainoissa korko laski edellisvuoden maaliskuusta 0,4 prosenttiyksikköä ja oli 6,85 %. Yli 50 000 euron ja alle 250 000 euron yrityslainoissa keskikorko oli maaliskuussa 4,88 % ja korko laski vastaavasti 1,07 prosenttiyksikköä. Suurimmissa, yli 1 milj. euron lainoissa keskikorko oli maaliskuussa 4,13 % ja korko laski vuodentakaiseen verrattuna 1,21 prosenttiyksikköä.
Maaliskuussa 2025 yrityslainakanta[2] oli 61,6 mrd. euroa. Maaliskuun piristyneistä nostomääristä huolimatta yrityslainakanta supistui −2,4 % vuodentakaisesta. Kuukausitasolla yrityslainakanta kuitenkin kasvoi yli 300 milj. euroa maaliskuussa 2025.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2025 uusia asuntolainoja 1,2 mrd. euron edestä, mikä on 230 milj. euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 130 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski helmikuusta ja oli 3,06 % maaliskuussa. Asuntolainakanta oli maaliskuun 2025 lopussa 105,5 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −0,5 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,9 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli maaliskuun lopussa kulutusluottoja 17,6 mrd. euroa ja muita lainoja 17,7 mrd. euroa.
Suomalaiset asuntoyhteisöt nostivat uusia lainoja[3] maaliskuussa 670 milj. euron edestä. Asuntoyhteisöille myönnettyjä lainojen kanta oli 45,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli maaliskuun 2025 lopussa 112,1 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,06 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 68,4 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 14,9 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat maaliskuussa 1,3 mrd. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli maaliskuussa 2,45 %.
Lisätietoja antavat
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi,
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 2.6.2025 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/
[1] Pl. tili- ja korttiluotot.
[2] Pl. asuntoyhteisöt.
[3] Pl. tili- ja korttiluotot.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Marja Nykänen utnämnd till medordförande i Finansiella stabilitetsrådets regionala konsultativa grupp för Europa1.7.2025 17:00:00 EEST | Pressmeddelande
Utnämningen stärker Finlands aktiva roll som främjare av global finansiell stabilitet.
Marja Nykänen nimitetty kansainvälisen rahoitusvakausneuvoston Euroopan alueellisen ryhmän toiseksi puheenjohtajaksi1.7.2025 17:00:00 EEST | Tiedote
Nimitys vahvistaa Suomen aktiivista roolia kansainvälisen rahoitusvakauden edistäjänä.
Marja Nykänen appointed as Co-Chair of Financial Stability Board’s Regional Consultative Group for Europe1.7.2025 17:00:00 EEST | Press release
This appointment reinforces Finland’s active role in fostering international financial stability.
Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå
Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme