SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen vappupuhe
Vappupuhe Heinolan ja Lahden torilla 2025

Hyvät toverit!
Hyvää työväen ja opiskelijoiden juhlapäivää - vappua ja onnea Heinolan sosialidemokraateille upeasta kuntavaalituloksesta! Hieno työ toi hienon vaalivoiton ja suuren ryhmän Heinolan valtuustoon. Kiitos kaikille vaalityötä tehneille ja ehdolla olleille, onnittelut valituille. Onnittelut myös maailman ehkä tunnetuimmalle heinolalaiselle Toni Wirtaselle näyttävästä pyöreiden vuosien täyttämisestä ja juhlimisesta. Apulanta on itsellekin nuoruusvuosien tärkeitä yhtyeitä, mutta edelleen ajankohtainen.
Toni Wirtanen laulaa tänä vuonna julkaistussa Apulannan Alkemistit kappaleessaan:
”Meidän harteilla kannetaan taivasta
Maailman paino ja huomisen murheita
Me ollaan galaktisii, eksyneitä matkustajii
Kaikessa viallisii”
Kappaleen voi tulkita monella tavalla, mutta varsinkin vappuna siitä voi mielestäni tehdä hyvinkin yhteiskunnallisen tulkinnan. Ehkä kyse ei ole suoranaisesta uudesta työväenlaulusta, mutta sanoma on joka tapauksessa vahva. Maailmantuska, tehtyjen virheiden katuminen ja ihmisten välisestä yhteydestä löytyvä toivo ovat sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla samaistuttavia asioita. Niistä saa hyvässä ja pahassa teemat myös tämän vapun yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
— — —
Maailmantuska yhdistää yhä laajempia kansanosia. Viime vaalikaudella Suomi velkaantui pandemiaan, energiakriisiin ja hyökkäyssodan alkuun vastatessamme vähemmän kuin Euroopan maat keskimäärin. Perintö Orpon hallitukselle oli historiallisen korkea työllisyys. Valtion alijäämä oli pienimmillään 0,5 miljardia euroa. Ylitimme jatkuvasti ennusteet kasvu- ja työllisyyskehityksestä ja tämän ansiosta alitimme velkaantumisodotukset kerta toisensa jälkeen. Talous tasapainottui nopeasti pandemian pahimman vuoden jälkeen.
Maailmantuskaa tuottaa ennen kaikkea se, että Orpon ja Purran oikeistopolitiikan myötä Suomi on ajautunut Euroopan heikoimmaksi maaksi talous- ja työllisyyskehitykseltään. Työttömyys ylitti maaliskuussa 10 prosentin hirmurajan. Yli 300 000 suomalaista on työttömänä. Valtavan moni on huolissaan työpaikastaan ja tulevaisuudestaan. Samalla voimaan tulee jatkuvasti uusia hallituksen leikkauksia työttömien etuuksiin.
Töitä ei ole tarjolla, mutta työttömiä ”kannustetaan” leikkaamalla heidän toimeentuloaan yhä heikommaksi. Erityisesti pienituloisten ansiosidonnainen työttömyysturva on romutettu ja lyhennetty käytännössä 8 viikkoon viime syksyn porrastuksen myötä. Asunnottomuus on kääntynyt yli 10 vuoden hyvän kehityksen jälkeen kasvuun Suomessa ja köyhyys lisääntyy.
Pelkästään alkukauden leikkaukset tuovat Suomeen 100 000 uutta köyhää, joista 17 000 on lapsia. Tähän päälle tulevat työttömyyden kasvusta ja muista leikkauksista aiheutuva ahdinko. Maailmantuska on todellista ja se näkyy jatkuvasti ihmisiltä tulevissa epätoivoisissa viesteissä.
— —
Tätä kaikkea perustellaan pakolla. On pakko, koska Suomi on velkaantunut ja on pakko, jotta rahat saadaan riittämään. Tämä leikkauspakko koskee kuitenkin vain pienituloisten toimeentuloa ja julkisia palveluita sosiaali- ja terveydenhuollosta koulutukseen. Se ei koske suurituloisille annettavia veronalennuksia tai yksityisiin palveluihin suunnattuja julkisia varoja. Päinvastoin, niitä on varaa kasvattaa miljardiluokassa.
Kehysriihi osoitti, että koko tämä ”pakko” leikata on korkeintaan valikoitu. Siksi hallitus onnistui päättämään yli 2 miljardin euron veronalennuksista, joista hyödyn saavat vain suurituloiset. Pieni- ja keskituloisten veronalennus oli jo hallituksen veropäätöksissä selvästi suurituloisia pienempi, mutta kun huomioidaan työhuoneiden ja ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysten poisto sekä historiallisen huonon työllisyyspolitiikan johdosta nousevat työttömyysvakuutusmaksut, monen pieni- ja keskituloisen palkansaajan käteen jäävät tulot pienenevät ensi vuonna. Samalla ministerien tuloluokassa veronalennus on jopa 5000 euroa vuodessa.
— — —
Hallituksen toimia perustellaan toiveilla kasvusta, mutta tutkimukset eivät toiveille anna tukea. Parhaimmillaankin vain osa veron alennuksista maksaa itsensä, eli ne eivät puheista huolimatta vahvista julkista taloutta,. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö kertoi vielä maaliskuussa, ettei elinkeinoelämän toivomiin suuriin veronalennuksiin ole varaa, mutta muutama viikko myöhemmin ministeriö oli saatu laskemaan hyvin optimistiset vaikutusarviot suurituloisten veroalelle.
Ministeriö kaatoi kuitenkin kylmää vettä hallituksen niskaan eilen julkaistessaan ennusteensa tulevien vuosien taloudesta. Orpo ja Purra kertovat mielellään, että he tasapainottavat taloutta 9 miljardilla eurolla tällä vaalikaudella. Valtiovarainministeriön mukaan puoliväliriihen päätökset huomioiden hallituksen sopeutuspäätökset kutistuvat puoleen miljardiin euroon tämän vuosikymmenen loppupuolella. Hallitus on siis tehnyt leikkauksia vain suurituloisten veronalennusten vuoksi, ei talouden tasapainottamiseksi.
Vielä kriittisempi näkökulma hallituksen talouspolitiikkaan julkaistiin viime viikolla. Uuden talousajattelun keskuksen tutkijat ottivat käsittelyyn valtiovarainministeriön ja Euroopan komission laskelmat Suomen talouden kehityksestä tulevina vuosina. He vertasivat ministeriön ja komission käyttämiä oletuksia Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa tehtyihin tutkimuksiin. Ilmeni, että valtiovarainministeriö aliarvioi roimasti sekä leikkausten vaikutuksen talouskasvuun, että tämän vaikutuksen keston.
Tutkimuskirjallisuuden keskiarvojen perusteella leikkaukset heikentävät talouskasvua jopa kolme kertaa enemmän ja kolme kertaa pidempään, kuin ministeriö arvioi. Kun vaikutus ja kesto korjataan laskelmissa vastaamaan tutkimuksia, selviää, että leikkaukset itse asiassa pahentavat Suomen velkaantumisastetta. Vaikka leikkauksilla saataisiin hidastettua menojen kasvua, hidastetaan samalla talouskasvua ja heikennetään työllisyyttä samalla niin paljon, että vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen - velkasuhde kasvaa leikkausten johdosta selvästi enemmän, kuin jos hallitus olisi tekemättä yhtään mitään.
Orpon hallituksen toimintalogiikka on sama, kuin oikeistolla kaikkialla maailmassa. Ensin he pelottelevat kansaa vasemmistolla ja velkaantumisella, ja päästessään valtaan aloittavat suuret leikkaukset julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Kun palvelut eivät toimi, ostetaan tilalle yksityisiä palveluita. Se johtaa kustannusten kasvuun. Samalla leikkaukset heikentävät kasvua ja velkaantuminen kiihtyy. Tähän vastataan taas uusilla leikkauksilla ja ”kasvutoimilla” eli rikkaiden veronalennuksilla sekä työntekijöiden palkkojen ja työehtojen heikennyksillä. Tämä pienentää verotuloja ja kiihdyttää velkaantumista edelleen, velkapelottelu kiihtyy ja kierre kohti pohjaa ottaa uusia kierroksia.
— — —
Talouspolitiikan lisäksi hallitus on mullistanut suomalaiset työmarkkinat. Jo hallituskauden alussa tutkijat Tampereen yliopistossa arvioivat, että Orpon hallitus on irrottamassa Suomen pohjoismaisesta työmarkkinamallista ja vie sitä kohti Baltian maiden ja Venäjän työmarkkinoita. Erityisesti paikallisen sopimisen uudistus, julkisten alojen palkankorotuskattona toimiva vientimalli, irtisanomisen ja määräaikaisten sopimusten helpottaminen ja työttömyysturvan romuttaminen siirtävät riskiä työmarkkinoilla työntekijöille ja hajottavat työntekijöiden neuvotteluvoimaa.
Jälleen kyse on hyvin perinteisestä tulonjakopolitiikasta, jossa työntekijöiden asemaa heikennetään talouskasvun ja työllisyyden nimissä, mutta kasvuun päätyvät vain osingot ja rikkaimpien tulot. Suomen talouden ongelma eivät ole palkat ja hintakilpailukyky.
Hyökkäys työntekijöiden järjestäytymistä ja ammattiyhdistysliikettä vastaan sai uuden kierroksen, kun hallitus päätti kehysriihessä poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Tämä tuo valtion kassaan 190 miljoonaa euroa eli alle kymmenyksen verrattuna veronalennuksiin, mutta se kohdistuu pieni- ja keskituloisiin niin, että suurin osa heistä ei hyödy veronalennuksista juuri ollenkaan. Järjestäytyneelle opettajalle jää 5 euroa kuussa veronalennusta, jos hän ei ole hyödyntänyt työhuonevähennystä. Surkean työllisyystilanteen takia ensi vuonna on edessä työttömyysvakuutusmaksujen nosto, joka syö loputkin hallituksen veronalennuksista. Näyttää siltä, että tulojen on oltava yli 9000 euroa kuussa, jotta käteen jää tätä vuotta enemmän.
Ammattiyhdistysliikkeen nujertaminen onkin tämän hallituksen suurin tavoite. Yleissitovat työehtosopimukset uhkaavat heikentyä paikallisen sopimisen uudistuksen myötä rajusti ja tämä heikentää suomalaisten työehtoja tulevaisuudessa. Seuraavassa hallituksessa, jossa SDP on, on peruttava pahimmat työmarkkinaheikennykset varsinkin paikallisessa sopimisessa. On vahvistettava liittojen ja luottamusmiesten asemaa työntekijöiden oikeuksien puolustajana ja palautettava liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
— —
Orpon hallitus on kuitenkin oikeassa etsiessään kasvua. Jotta Suomen talous saataisiin kuntoon, tulisi julkisen talouden rinnalla ajatella koko kansantalouden kehitystä. Käytännössä kasvun aikaansaamiseen on vain vähän tutkitusti tehokkaita keinoja ja Orpon hallitus ei tutkittuun tietoon ole päätöksissään halunnut nojata.
Tärkeimmät toimivat keinot kasvun luomiseen ovat koulutus ja tutkimus. Tutkimusrahoitusta hallitus nostaa yhdessä tehdyn parlamentaarisen sovun mukaisesti, mutta on toistaiseksi painottanut rahan käytössä yritystukia vaikuttavimman korkeakoulujen perustutkimuksen sijaan. Isompi ongelma on, että hallitus päätti kehysriihessä syventää koulutusleikkauksia. Ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkauksen ja aikuiskoulutustuen järjettömän lakkautuksen jatkoksi hallitus leikkaa seuraavina kolmena vuonna yli 60 miljoonaa euroa korkeakoulujen perusrahoitusta.
Leikkausten sijaan Suomi tarvitsisi koulutusinvestointeja. Olemme koko 2000-luvun polkeneet paikallamme koulutusasteessa samalla kun muu maailma on ajanut ohitse. Olemme pudonneet OECD-maiden huipulta keskiarvon alapuolelle Turkin kanssa samoille sijaluvuille. Maailman huippumaissa, joissa myös kasvu on vahvaa, nuorista yli 20 prosenttiyksikköä suurempi osuus saa korkeakoulutuksen.
Olemme koko 2000-luvun säästäneet koulutuksesta ja ”kasvutoimina” alentaneet verotusta ja maksuja varsinkin yrityksiltä:
4 yhteisöverolaskua, listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus,
3 perintöveroalennusta,
kiky-sopimuksen maksusiirto,
työnantajien Kela-maksun poisto ja
tuloveroalennukset
ovat pienentäneet valtion tuloja yli 10 miljardilla eurolla. Jos tästä edes murto-osa olisi käytetty koulutukseen, ei oltaisi tilanteessa, jossa opiskelijakohtainen rahoitus on puolittunut ammattikorkeakouluissa ja pudonnut 30% yliopistoissa viimeisen 10 vuoden aikana. Tämä suuntaa täytyy kääntää mahdollisimman nopeasti,.
Suomi nousee osaamisella, tutkimuksella ja teollisuutta uudistavalla politiikalla. Meillä on edelleen mahdollisuus pitää Suomi hyvinvointivaltiona, mutta se edellyttää talous- ja työmarkkinapolitiikassa suunnan muutosta. Muutoksen vaatimustaso kasvaa koko ajan, kun hallitus vie Suomea väärään suuntaan.
— — —
Miten voimme Suomessa olla tässä tilanteessa? Mitä voimme tehdä?
Hallituksen äärimmäinen politiikka johtuu siitä, että se saa sille täyden tuen elinkeinoelämän ja työnantajien järjestöiltä. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on julkisesti todennut, että koska vasemmistoenemmistöistä eduskuntaa ei tule, mitään oikeistohallituksen toimia ei tulla perumaan ja siksi nyt voidaan mennä niin pitkälle kuin halutaan.
Suomi on siis siirtynyt yhteistyön ja konsensuksen ajasta äärimmäisyyksien aikaan, jota ei korjata uusilla kompromisseilla oikeistopuolueiden kanssa. Tämä tekee kokoomuksen kanssa tehtävästä hallitusyhteistyöstä erityisen vaikeaa. Jos aitoa neuvottelua työmarkkinoiden kehittämisestä tai talouspolitiikasta ei voida käydä, yhteistyö kokoomuksen kanssa tulee olemaan Suomelle ja SDP:lle vahingollista, koska aitoa suunnanmuutosta ei voida saavuttaa. Jos sen sijaan työnantajat ja kokoomus suostuvat palaamaan neuvottelupöytään ja sitoutuvat hyvinvointivaltion vahvistamiseen, ei esteitä yhteistyölle ole.
Minusta realistisin vaihtoehto saada muutos Suomen suuntaan olisi viime vaalikauden hallituspohja. Ikävä kyllä Antti Kaikkonen teki viime viikonloppuna virheen ja pelasi kortteja kokoomuksen käteen sulkemalla ovea punamullalta. Antti Kaikkosen ja keskustan olisi syytä ymmärtää, että suomalaiset eivät halua oikeistopolitiikkaa. Sitä eivät halua keskustan äänestäjät, sitä eivät halua perussuomalaisten äänestäjät eivätkä sitä halua SDP:n äänestäjät.
Jos kokoomus ei ole valmis neuvotteluun ja keskusta sulkee yhteistyön vasemmiston kanssa pysyvästi pois, on ainut vaihtoehto saada kunnollinen muutos Suomen suuntaan punavihreällä hallituksella. Se edellyttää erityisesti SDP:ltä erittäin kunnianhimoista tavoitetta pohjoismaiseksi yli 30 prosentin kannatuksen puolueeksi.
Tämä voi kuulostaa utopistiselta, mutta ei ole Suomen poliittisessa historiassa sen suurempi mullistus kuin perussuomalaisten nousu 20 prosentin puolueeksi. Kyse on siitä, miten puolue onnistuu tarjoamaan ihmisille ratkaisuja arjen ongelmiin. Työllisyys, rahojen riittäminen, elinkustannusten kehitys, liikkuminen, asuminen, terveyspalvelut, koulutuksen laatu, ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon suojeleminen. Näihin perusasioihin keskittymällä ja toimivia ratkaisuja tarjoamalla on mahdollista saada hyvin laajojen ryhmien luottamus Suomen politiikassa. Siitä meillä on käytössämme paljon tutkimustietoa.
On tarjottava toivoa ja näkymä siitä, että asiat muuttuvat paremmiksi. Se edellyttää kuitenkin muutosta suomalaiseen talous- ja työmarkkinapolitiikkaan, jota lähes koko 2000-luku on Suomessa harjoitettu.
Meidän on tarjottava vaihtoehto oikeiston kierteelle kohti pohjaa. Sosialidemokraattinen hyvän kehä lähtee liikkeelle investoinneista osaamiseen, tutkimukseen, ihmisten hyvinvointiin ja taloutta kestäväksi uudistavaan teollisuuspolitiikkaan, ilmastotoimiin ja luonnon ennallistamiseen. Talouspolitiikalla tasoitetaan suhdanteita. Sairauksien hoidosta siirrytään terveyden parantamiseen. Näin saadaan ylläpidettyä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää talouskasvua ja korkeaa työllisyyttä, joiden avulla rahoitetaan hyvinvointivaltiota. Verovälttely estetään ja ihmiset osallistuvat rahoitukseen maksukykynsä mukaan. Verotulojen kasvaessa investointeja pystytään lisäämään ja syntyy hyvinvointivaltion hyvän kehä, jollainen Suomessa oli hyvinvointivaltion rakentamisen vuosikymmeninä.
Tämä työ ei ole helppo eikä 30 % puolueeksi nousta yhdessä vaalikaudessa. Siksi se on aloitettava tänään. Tervetuloa mukaan tekemään SDP:stä Suomen selvästi suurinta puoluetta. Tarvitsemme parhaat ajatukset ja fiksuimmat ihmiset uudistamaan Suomea. Emme vain suojelemaan vanhaa, vaan tekemään uutta. Tekemään Suomesta jälleen teknologian, osaamisen ja perustutkimuksen kärkimaan, jossa työllä tulee toimeen ja jokaiselle turvataan elämän perusedellytykset.
— — —
Kuten Apulannan musiikissa, toivo löytyy ennen kaikkea ihmisten välisestä yhteydestä. Siksi olen tosi iloinen nähdessäni teidät kaikki tänään täällä. Kutsun teidät mukaan muuttamaan Suomen suuntaa. Tehdään se yhdessä, hauskaa vappua, kiitos!
Yhteyshenkilöt
Matias MäkynenSDP:s vice ordförande, riksdagsledamot
Puh:040 509 4409matias.makynen@riksdagen.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman vappupuheessaan: Velkarallin piti loppua – tulikin jättiveronkevennykset rikkaille, ja tavallisille suomalaisille maksettiin potut pottuina1.5.2025 12:36:43 EEST | Tiedote
Lindtmanin mukaan hallitus on hylännyt kaikki tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamiseksi. Sen sijaan Orpon hallitus painoi kaasua velkarallissa ja ohjasi jättiveronkevennykset rikkaille ja ökyrikkaille. Pieni- ja keskituloisille tiedossa on lähinnä piiloveronkorotuksia. Antti Lindtman puhui Helsingin työväen vappujuhlassa Kansalaistorilla.
SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärven puhe Porissa1.5.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Puhe vappuna Porissa 1.5.2025.
SDP:n varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin puhe 1.5.2025 Vihdissä1.5.2025 11:00:00 EEST | Tiedote
Muutokset puhuttaessa mahdollisia
SDP:n varapuheenjohtaja Malmin vappupuhe Ruokolahdella30.4.2025 15:00:00 EEST | Tiedote
SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm puhui 30.4. Ruokolahdella klo 15.
SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Orpon puheet eivät kestä lähempää tarkastelua28.4.2025 14:13:04 EEST | Tiedote
Kehysriihen anteliaat veronalennukset hyvätuloisille mahdollistavat lisääntyvän vapaa-ajan niille, joilla ei ole pikkurahasta puutetta. Orpon toiveet siitä, että hallituksen toimet kannustaisivat esimerkiksi lääkäreitä tekemään pidempää työviikkoa, eivät luultavasti toteudu, muistuttaa SDP:n Malm.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme