Raskaudenaikainen rokottaminen hinkuyskää vastaan lisää vauvaa suojaavien vasta-aineiden määrää ja laatua

Satunnaistettu, kontrolloitu ja kaksoissokkoutettu vaiheen 4 tutkimus toteutettiin Gambiassa. Siinä arvioitiin ensimmäistä kertaa, miten äidin raskaudenaikainen hinkuyskärokotus vaikuttaa vauvan myöhemmin saaman soluttoman tai solullisen perusrokotteen tehoon. Tulokset on julkaistu The Lancet Infectious Diseases -lehdessä.

Maailmassa käytetään tällä hetkellä kahta erilaista hinkuyskärokotetta: kokosolurokotteita, jotka sisältävät tapettuja kokonaisia bakteereja (solullinen) sekä soluttomia rokotteita. Soluttomat rokotteet sisältävät 1-5 puhdistettua bakteeriantigeeniä.

Imeväisten rokotuksissa kokosolurokotteita käytetään matalan tai keskitulotason maissa, kun taas soluttomia rokotteita käytetään eniten korkean tulotason maissa. Nuorten ja aikuisten hinkuyskän tehosterokotteet ovat aina soluttomia rokotteita.

Hinkuyskä on tehnyt paluun

Hinkuyskä on erittäin helposti tarttuva hengitystieinfektio, jonka aiheuttaa Bordetella pertussis -bakteeri. Laajasta rokottamisesta huolimatta tauti on jälleen yleistynyt. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan maailmassa esiintyy vuosittain noin 16 miljoonaa hinkuyskätapausta ja noin 195 000 hinkuyskästä johtuvaa kuolemaa lapsilla.

Covid-19 pandemian jälkeen hinkuyskä on tehnyt näyttävän paluun Euroopassa ja monilla muilla alueilla maailmassa. Suomessa ilmoitettiin vuonna 2024 yhteensä 2 795 laboratoriovarmennettua hinkuyskätapausta, mikä on korkein määrä sitten vuoden 1995.

Hinkuyskän esiintyvyys ja kuolleisuus ovat korkeinta imeväisillä ja varsinkin niillä vauvoilla, jotka ovat liian nuoria rokotettaviksi. Siksi raskauden aikaista rokottamista on suositeltu turvaamaan imeväisten elämän alkua. Vielä syntymätön vauva saa suojaa niin sanotun passiivisen immunisaation kautta, kun äidin vasta-aineet siirtyvät istukan kautta sikiöön. Raskauden aikaiset rokotukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja valtaosa Euroopan maista on ottanut ne käyttöön.

Vaimentumista tapahtuu, mutta suoja pysyy yllä

Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, että äidin rokottaminen raskausaikana voi heikentää imeväisten perusrokotuksen vasta-ainetuotantoa. Ilmiötä kutsutaan nimellä "vaimentuminen" (engl. blunting). Vaimentumista on havaittu IgG-vasta-ainepitoisuuksissa useita hinkuyskärokotteen antigeenejä kohtaan. Vaimentumisen lyhyt- ja pitkäaikaiset vaikutukset ovat kuitenkin edelleen epäselviä.

Gambiassa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittivat, että hinkuyskärokotteen antaminen naisille raskauden aikana oli turvallista. Rokotus myös lisäsi imeväisten hinkuyskää vastaan muodostuvien vasta-aineiden määrää ja laatua. Vaikka äidin rokottamisella nähtiin tässäkin tutkimuksessa selkeä vaikutus vauvan perusrokotteiden vaimeampaan immuunivasteeseen, hinkuyskäspesifisten vasta-aineiden laatu ja muistisoluvasteet kuitenkin säilyivät.

Turun yliopistosta tutkimukseen ovat osallistuneet professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Qiushui He, projektitutkija Alex-Mikael Barkoff ja professori Jussi Mertsola.

Käytössä Turussa kehitetyt vasta-ainetestit

Turun hinkuyskätutkimusryhmällä on pitkä kokemus erilaisista hinkuyskäaiheisista tutkimuksista, joista yhdessä on tarkasteltu raskaudenaikaisen rokottamisen pitkäaikaisvaikutuksia lapsuusiän immuunipuolustuksen kehittymiseen. Ryhmä on lisäksi kehittänyt useita testejä hinkuyskää vastaan muodostuvien vasta-aineiden määrän ja laadun mittaamiseksi.

– On tärkeää, että olemme osallistuneet tähän kansainväliseen tutkimukseen ja olleet mukana sen suunnittelussa ja toteutuksessa. Olen iloinen nähdessäni, että Turussa kehitetyt funktionaaliset vasta-ainetestit ovat käytössä maailmanlaajuisissa rokotetutkimuksissa, sanoo professori Qiushui He. Hän johtaa Suomen kurkkumätä- ja hinkuyskäreferenssilaboratoriota sekä Euroopan kurkkumätä- ja hinkuyskäreferenssilaboratoriota (EURL-PH-DIPE).

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.