Tampereen yliopisto

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä

Jaa

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Taina Pitkänen.
Taina Pitkänen väittelee perjantaina 16. toukokuuta 2025. Laura Vesa

FM Taina Pitkäsen tutkimuksessa lääkärin kielitaitoa lähestytään vuorovaikutuksen ongelmakohtien kautta.

– Kielentutkijana olen kiinnostunut niistä kielen piirteistä, jotka aiheuttavat ongelmia. Kielellisiä ongelmia on tärkeä nostaa esille, jotta kielen opetuksessa voidaan keskittyä oikeisiin asioihin, Pitkänen kertoo.

Tutkimuksessa yhdistetään muun muassa potilastilanteiden vuorovaikutuksen analyysiä ja kokeellisia menetelmiä.

Tulokset osoittavat, että lääkärin ja potilaan välisessä keskustelussa tapahtuu monenlaisia ymmärtämiskatkoksia ja lääkäreillä on erilaisia tapoja reagoida niihin.

– Usein kielellinen ongelma ratkeaa samalla, kun lääkäri jatkaa potilaan tilanteen selvittelyä, mutta keskusteluissa tapahtuu myös sellaisia ymmärtämiskatkoksia, jotka jäävät pimentoon, Pitkänen sanoo.

Potilas puhuu erilaista suomea kuin lääkäri

Potilaan puhe eroaa lääkärille tutusta ammattikielestä sekä sanastollisesti että rakenteellisesti. Potilas saattaa kuvata kehonsa tuntemuksia esimerkiksi kertomalla, että on ”hontelo olo” tai ”tasapainojutussa jotain vilunkia”. Puheen ymmärtämisen haasteet näyttävätkin tutkimuksen mukaan liittyvän kielelliseen vaihteluun sekä siihen, ettei lääkäri ehdi prosessoimaan kaikkea kuulemaansa.

Pitkänen kertoo, että osa potilaista näyttää asioivan suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin kanssa varsin vaivattomasti, mutta kaikille se ei ole helppoa.

– Myös lääkärin työn kielellinen vaativuus vaihtelee sen mukaan, millaiset keskustelutaidot potilaalla on toisen kielen puhujan kanssa, hän sanoo.

Tutkimus tuo uutta tietoa puheen ymmärtämisestä keskitason kielitaidolla. Sen tuloksia hyödynnetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkärien laillistamiskokeeseen valmentavan koulutuksen kehittämisessä. Pitkänen arvioi, että tuloksista voi olla hyötyä myös terveydenhuollon työyhteisöissä kansainvälisille lääkäreille suunnattavien tukitoimien suunnittelussa sekä muussa S2-opetuksessa.

Taina Pitkänen työskentelee Tampereen yliopistossa suomen kielen yliopisto-opettajana ja opettaa suomea EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkärien laillistamiskokeeseen valmentavassa koulutuksessa.

Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta

FM Taina Pitkäsen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys suomea toisena kielenä käyttävien lääkäreiden kielitaidon ilmentäjänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 16.5.2025 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Inkeri Lehtimaja Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Vaattovaara Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.


Lisätietoja:
Taina Pitkänen
taina.pitkanen@tuni.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Taina Pitkänen.
Taina Pitkänen väittelee perjantaina 16. toukokuuta 2025.
Laura Vesa
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote

Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.

Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote

Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.

Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote

Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye