Tampereen yliopisto

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä

Jaa

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Taina Pitkänen.
Taina Pitkänen väittelee perjantaina 16. toukokuuta 2025. Laura Vesa

FM Taina Pitkäsen tutkimuksessa lääkärin kielitaitoa lähestytään vuorovaikutuksen ongelmakohtien kautta.

– Kielentutkijana olen kiinnostunut niistä kielen piirteistä, jotka aiheuttavat ongelmia. Kielellisiä ongelmia on tärkeä nostaa esille, jotta kielen opetuksessa voidaan keskittyä oikeisiin asioihin, Pitkänen kertoo.

Tutkimuksessa yhdistetään muun muassa potilastilanteiden vuorovaikutuksen analyysiä ja kokeellisia menetelmiä.

Tulokset osoittavat, että lääkärin ja potilaan välisessä keskustelussa tapahtuu monenlaisia ymmärtämiskatkoksia ja lääkäreillä on erilaisia tapoja reagoida niihin.

– Usein kielellinen ongelma ratkeaa samalla, kun lääkäri jatkaa potilaan tilanteen selvittelyä, mutta keskusteluissa tapahtuu myös sellaisia ymmärtämiskatkoksia, jotka jäävät pimentoon, Pitkänen sanoo.

Potilas puhuu erilaista suomea kuin lääkäri

Potilaan puhe eroaa lääkärille tutusta ammattikielestä sekä sanastollisesti että rakenteellisesti. Potilas saattaa kuvata kehonsa tuntemuksia esimerkiksi kertomalla, että on ”hontelo olo” tai ”tasapainojutussa jotain vilunkia”. Puheen ymmärtämisen haasteet näyttävätkin tutkimuksen mukaan liittyvän kielelliseen vaihteluun sekä siihen, ettei lääkäri ehdi prosessoimaan kaikkea kuulemaansa.

Pitkänen kertoo, että osa potilaista näyttää asioivan suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin kanssa varsin vaivattomasti, mutta kaikille se ei ole helppoa.

– Myös lääkärin työn kielellinen vaativuus vaihtelee sen mukaan, millaiset keskustelutaidot potilaalla on toisen kielen puhujan kanssa, hän sanoo.

Tutkimus tuo uutta tietoa puheen ymmärtämisestä keskitason kielitaidolla. Sen tuloksia hyödynnetään EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkärien laillistamiskokeeseen valmentavan koulutuksen kehittämisessä. Pitkänen arvioi, että tuloksista voi olla hyötyä myös terveydenhuollon työyhteisöissä kansainvälisille lääkäreille suunnattavien tukitoimien suunnittelussa sekä muussa S2-opetuksessa.

Taina Pitkänen työskentelee Tampereen yliopistossa suomen kielen yliopisto-opettajana ja opettaa suomea EU- ja ETA-maiden ulkopuolella valmistuneiden lääkärien laillistamiskokeeseen valmentavassa koulutuksessa.

Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta

FM Taina Pitkäsen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys suomea toisena kielenä käyttävien lääkäreiden kielitaidon ilmentäjänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 16.5.2025 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Inkeri Lehtimaja Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Vaattovaara Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.


Lisätietoja:
Taina Pitkänen
taina.pitkanen@tuni.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Taina Pitkänen.
Taina Pitkänen väittelee perjantaina 16. toukokuuta 2025.
Laura Vesa
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote

Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.

Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote

Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.

Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote

YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye