Maahantulokieltoa ja säilöönoton enimmäisaikaa pidennetään – oikeutta maassa oleskeluun maastapoistamispäätöksen jälkeen täsmennetty

Lakimuutoksen tarkoituksena on tehostaa laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista ja edistää turvallisuutta. Muutosten taustalla vaikuttaa osin myös Euroopan unionin turvapaikka- ja palauttamislainsäädäntö.

Oleskeluoikeus sidoksissa vahvemmin maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoon

Lakimuutoksen myötä kaikkien maastapoistamispäätöksen saaneiden asiakkaiden mahdollisuus oleskella Suomessa määrittyy sen mukaan, milloin maastapoistamispäätös on täytäntöönpanokelpoinen. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen silloin, kun vapaaehtoiselle paluulle myönnetty aika alkaa kulumaan tai henkilö voitaisiin poistaa maasta viranomaisten toimesta. Asiakkaan päätöksessä kerrotaan, milloin hänen pitää viimeistään poistua Suomesta. Henkilön oleskelu muuttuu laittomaksi, kun hänellä ei ole enää esimerkiksi oleskelulupaa, viisumia tai aiemman luvan voimassaolon aikana jätettyä hakemusta.

Aiemminkin kaikkien ensimmäistä oleskelulupaa tai jatkolupaa hakevien oleskelu muuttuu välittömästi laittomaksi, kun Maahanmuuttovirasto tekee hakemukseen kielteisen päätöksen eikä hänellä ole muuta oikeutta oleskella maassa. Oleskelu on laitonta myös sen jälkeen, kun nykyisen luvan voimassaolo loppuu ja hakija ei ole hakenut uutta lupaa ennen sitä. Jatkossa laittomasti maassa oleskeleva ei voi laillistaa oleskeluaan maassa jättämällä uuden oleskelulupahakemuksen. Nyt luvan saamisen edellytyksenä on entistä vahvemmin oleskeleminen maassa laillisesti esimerkiksi oleskeluluvalla tai viisumilla. 

– Käsittelemme jokaisen hakemuksen yksilöllisesti. Voimme poiketa laillisen oleskelun edellytyksestä vain tietyissä tilanteissa. Jos asiakas esimerkiksi hakee jatkolupaa myöhässä, hänellä tulee olla siihen perusteltu syy, kuten vakava sairastuminen. Jatkossa virasto arvioi kaikkien oleskelulupien kohdalla entistä tarkemmin, onko luvan myöntämättä jättäminen kohtuutonta, kun asiakas oleskelee maassa laittomasti, oikeus- ja asiantuntijapalveluiden yksikön johtaja Johanna Waal kertoo.

Kielteisen päätöksen yhteydessä henkilölle tehdään yleensä myös maastapoistamispäätös. Maastapoistamispäätöksiä ei tehdä enää uudelleen, jos asiakas hakee kielteisen päätöksen saamisen jälkeen uutta lupaa. Nyt hakijan maasta poistamisen täytäntöönpanoaika siis saavutetaan nopeammin, kun laskenta täytäntöönpanolle alkaa jo aiemmin tehdystä maastapoistamispäätöksestä. Maastapoistamisen täytäntöönpanosta vastaa poliisi.

– Jos asiakas on Suomessa ja saa kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseensa, eikä hän enää oleskele laillisesti maassa, hänen pitää poistua Suomesta. Asiakas voi edelleen kuitenkin oleskella maassa siihen saakka, kunnes maastapoistamispäätös voidaan laittaa täytäntöön. Hän voi jättää tuona aikana hakemuksen uudella perusteella, mutta se ei vaikuta maastapoistamispäätöksen täytäntöönpanoon, kertoo Waal.

Kansainvälistä suojelua hakevalta ei kuitenkaan edellytetä laillista oleskelua maassa hakemuksen jättöhetkellä. Kansainvälistä suojelua hakenut henkilö oleskelee laillisesti maassa, kunnes hakemukseen on tehty päätös. Jos henkilö saa kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa ja hakee uudestaan turvapaikkaa, Maahanmuuttovirasto päättää ottaako se hakemusta tutkittavaksi. Hakija ei tässä tapauksessa välttämättä saa jatkaa oleskelua Suomessa uusintahakemuksesta huolimatta.

Kielteisen päätöksen saanut asiakas voi valittaa päätöksestä, mutta hänen oleskelunsa Suomessa valitusprosessin aikana on laitonta. 

Maahantulokielto voidaan määrätä 15 vuodeksi

Kolmannen maan kansalaiselle voidaan lakimuutoksen myötä määrätä määräaikainen maahantulokielto enintään 15 vuodeksi. Aiemmin laki on mahdollistanut kolmannen maan kansalaiselle korkeintaan viiden vuoden määräaikaisen maahantulokiellon. Laissa säilyy myös mahdollisuus määrätä toistaiseksi voimassa oleva maahantulokielto. Maahantulokielto määrätään yleensä koskemaan koko Euroopan unionia ja Schengen-aluetta.

– Oleskelulupa voidaan jatkossa peruuttaa Suomen ulkopuolella olevalta ulkomaalaiselta ja hänelle voidaan määrätä maahantulokielto yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi ilman, että henkilöä tarvitsee kuulla Suomessa. Maahantulokielto voidaan määrätä myös, jos henkilö on salannut tietoja tai antanut vääriä tietoja, Waal sanoo.

Asiakkaalla on nyt myös yhteistyövelvoite, jos hän oleskelee Suomessa ja saa päätöksen maasta poistamisesta. Yhteistyövelvoite tarkoittaa, että asiakkaan tulee tehdä yhteistyötä maastapoistamisen kaikissa vaiheissa. Jos asiakas ei noudata velvollisuutta tehdä yhteistyötä, hänelle voidaan määrätä maahantulokielto.  

Säilöönoton kesto pitenee

Ulkomaalainen voidaan ottaa säilöön lain tarkkaan määrittelemissä tilanteissa, kuten silloin, jos hänen on syytä olettaa välttelevän maasta poistamista. Jatkossa henkilö voidaan ottaa säilöön myös silloin, jos se on tarpeen yleisen järjestyksen turvaamiseksi.

– Säilössäpidon enimmäiskesto pitenee 12 kuukaudesta 18 kuukauteen silloin kun kyseessä on maastapoistamispäätöksen saanut asiakas. Säilössäpitoa voidaan pidentää kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen jo ennen maastapoistamispäätöksen tekemistä, jos henkilö on vaaraksi yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle tai kansalliselle turvallisuudelle. Maahanmuuttovirastolla on nyt myös oikeus määrätä esimerkiksi asumisvelvollisuus tai ilmoittautumisvelvollisuus vastaanottokeskuksessa asuvalle täysi-ikäiselle turvapaikanhakijalle, Waal kertoo.

Päätöksen säilöönotosta tekee poliisi tai rajaviranomainen. Säilöönottoyksiköiden ylläpitämisestä sekä käytännön toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto.

Lisätietoa medialle

• oikeus- ja asiantuntijapalveluiden yksikön johtaja, Johanna Waal, etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 922
• Sisäministeriön tiedote 3.4.2025: Säilöönoton ja maahantulokiellon muutokset turvaavat yleistä järjestystä ja turvallisuutta - Sisäministeriö
• Verkkosivu: Käännyttäminen, karkottaminen ja maahantulokielto