Ilmatieteen laitos

Suomen talvien kylmät jaksot leudontuvat

Jaa

Mennyt talvi oli Suomessa sangen leuto, eikä meillä tämän vuosituhannen puolella ole koettu ainuttakaan todella ankaraa pakkastalvea. Ilmastomallien tulosten perusteella kehitys jatkuu samaan suuntaan tulevaisuudessakin: kylmät päivät vähentyvät ja talvien kovimmat pakkasjaksot käyvät vähitellen entistä lievemmiksi.

International Journal of Climatology -tiedelehdessä  julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 25 ilmastonmuutosmallin tulosten perusteella, miten kylmien päivien ja ankarien pakkasjaksojen esiintyminen muuttuu tulevaisuudessa Keski- ja Pohjois-Euroopassa.

Tutkimuksessa "kylmäksi" määriteltiin sellainen päivä, jona vuorokauden keskilämpötila on jäänyt alhaisemmaksi kuin vuosina 1961–2000 joulu-helmikuussa yhtenä päivänä kymmenestä.

Talvisen kylmyyden esiintymistä tutkittiin tilanteessa, jossa maapallon keskilämpötila olisi noussut kahdella asteella teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä ei hillitä tehokkaasti, noin lämmintä voisi olla jo vuosisadan keskivaiheilla.

Kylmiä päiviä on tulevaisuudessa yhä harvemmin

1900-luvun lopulla vallinneessa ilmastossa kylmiä päiviä oli talven aikana keskimäärin reilut yhdeksän kappaletta. Mikäli maapallon annetaan lämmetä kahdella asteella teollistumista edeltävään aikaan verrattuna, tällaisia päiviä esiintyisi enää keskimäärin kaksi talvessa.

Samalla sellainen ankarahko usean päivän pakkasjakso, jollaisia esiintyi 1900-luvun lopun ilmastossa kerran neljässä vuodessa, koettaisiin enää keskimäärin kerran 20 vuodessa.

Kerran sadassa vuodessa havaittujen äärimmäisen kylmien jaksojen esiintyminen vähenisi suhteessa vieläkin enemmän, eli niiden vuotuinen todennäköisyys putoaisi alle 0,1 prosenttiin.

Pakkasten leudontumisesta on sekä etua että haittaa

Pakkasten leudontuminen helpottaa sydänsairauksista kärsivien ihmisten elämää ja vähentää lämmön kulutusta rakennuksissa. Toisaalta puun korjuu metsistä vaikeutuu, kun routa ei enää lujita maaperää yhtä tehokkaasti kuin ennen. Lisäksi monet tuhohyönteiset ja luontoomme kuulumattomat vieraslajit selviävät leudontuvien talvien yli entistä helpommalla.

Työ on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, Lähi-Tapiola-vakuutusyhtiöltä ja Valtion ydinjätehuoltorahastolta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Lisäksi se tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Osoitteessa ilmatieteenlaitos.fi voit tutustua meihin paremmin.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmatieteen laitos

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye