Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.

Eurooppalaisen puolustuksen vahvistaminen on välttämätöntä nykyisessä poikkeuksellisessa turvallisuustilanteessa, katsoo Etla. ReArm Europe -suunnitelmalla unioni pyrkii Euroopan oman puolustuksen vahvistamiseen, mutta suunnitelmassa on kuitenkin puutteita, arvioi Etlan lausunnon laatinut ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
Puutteet koskevat Puontin mukaan puolustuksen valkoiseen kirjaan perustuvia ehdotuksia ns. SAFE-rahoitusvälineestä.
-Yhdessä SAFE-väline ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen poikkeuslauseke mahdollistavat EU-maiden lisävelkaantumisen ilman selkeitä kannusteita kasvattaa sotilaallista suorituskykyä. Kannustimet nimenomaan sotilaallisen puolustuskyvyn lisäämiseen pitäisi olla ReArm Europe -suunnitelman ensisijainen tavoite, toteaa Puonti.
Etla huomauttaa lausunnossaan, että EU:n yhteisvelka esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on EU:ssa vakiintuvasta toimintatavasta (RRF, SURE, SAFE). Yhä useammin tarpeelliseksi katsottuja menokohteita rahoitetaan jäsenmaiden yhteisvelalla, kun vaihtoehtona olisi kansallisen finanssipoliittisen liikkumavaran luonti julkista taloutta sopeuttamalla.
Valtioneuvosto tukee yhteistä rahoitusvälinettä - ja on ottamassa sieltä lainaa
Suomen kanta ReArm Europe-suunnitelmaan on myönteinen. Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että Euroopan puolustuskykyä vahvistetaan nopeasti ja on siksi myös avoin erilaisille rahoitusratkaisuille.
-On kuitenkin epäselvää, mitä tarkoittaa Suomen kokonaisetu, jonka perusteella valtioneuvosto pitää SAFE-instrumentin yhteisvelkaa Suomelle tarkoituksenmukaisempana kuin kansallista, markkinaehtoista velkarahoitusta, jonka käytöstä voidaan päättää kansallisesti, ja joka on ainakin toistaiseksi edullisempaa ja hallinnollisesti kustannustehokkaampaa, Puonti toteaa lausunnossa.
SAFE-rahoitusvälineellä tarkoitetaan 150 miljardin euron EU:n yhteisvelkaa, jonka komissio lainaisi eteenpäin halukkaille jäsenmaille. EU:n yhteisvelka on kansallista edullisempaa Italialle, Espanjalle ja Ranskalle, kun taas Suomi saa edelleen itse edullisempaa velkaa markkinoilta.
Päivi Puonti perääkin tarkempaa julkista keskustelua rahoitusvälineestä, koska SAFE-instrumentin edellyttämiä yhteishankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ja niitä voidaan edistää EU:ssa ilman uutta yhteisvelkarakennetta.
-Valtioneuvoston selvityksen ja sen taustamateriaalien perusteella vaikuttaa siltä, että suurin taloudellinen kannuste Suomelle syntyy siitä, että SAFE-instrumentin yhteisvelalla rahoitettuja menoja ei lueta EU:n finanssipolitiikan sääntöihin. Yhteisvelan vaihtoehtona olisivat kuitenkin vapaaehtoiset yhteishankinnat, kansallisten toimien tehokas koordinointi sekä julkisen talouden lisäsopeutukset.
Koko Etla-lausunto valtioneuvoston selvityksestä (ReArm Europe -suunnitelma) eduskunnan suurelle valiokunnalle (E 21 /2025 vp) on luettavissa mm. Etlan verkkosivuilla sekä tämän tiedotteen liitteenä.
Yhteyshenkilöt
Päivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Kutsu medialle: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?24.4.2025 09:51:48 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme