Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Suomen työmarkkinamalli on hakenut muotoaan vuodesta 2007 lähtien, jolloin Elinkeinoelämän keskusliitto EK luopui keskitetystä sopimisesta. Tällaista ”Suomen mallia” ei kuitenkaan ole toistaiseksi onnistuttu luomaan. Keskeisiksi ongelmakohdiksi ovat muodostuneet moninaisten intressien yhteensovitukset sekä yhteinen ymmärrys mallin sisällöstä. Julkisella puolella vientivetoinen työmarkkinamalli on nähty enemmänkin uhkana palkkaerojen kaventamisen kannalta.
Suomessa onkin viime vuosina käyty liittokierroksia, joilla vientisektorin neuvottelutulos on toiminut päänavaajana muillekin sopimusneuvotteluille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt yksityisen ja julkisen sektorin palkanasetannan eroja sekä pohjoismaisia työmarkkinamalleja tuoreessa tutkimuksessa Julkisen sektorin palkanasetanta: Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen työmarkkinamalli? (Etla Raportti 163). Tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhasen laatimassa raportissa käydään läpi, mitä Suomi voisi oppia muiden Pohjoismaiden työmarkkinamalleista.
Vaikea tilanne sysäsi työmarkkinauudistukset liikkeelle muissa Pohjoismaissa
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa koordinoitu työmarkkinajärjestelmä syntyi vastauksena 1980-luvun hankaluuksiin, kuten korkeaan inflaatioon, reaalipalkkojen hitaaseen ja paikoittain laskevaan kehitykseen sekä työmarkkinoiden konflikteihin. Näissä maissa työmarkkinat ovatkin nyt pitkälti rakennettu vientisektorin ympärille.
Valtiolla on erityisesti Tanskassa ja Norjassa vahvaa valtaa työmarkkinariitojen ratkaisemisessa, ja ratkaisut ovat tyypillisesti syntyneet teollisuus-/vientinormien muodostamissa rajoissa. Eri Pohjoismaissa vientinormi on toki määritelty eri tavoin, esimerkiksi Ruotsissa se perustuu teollisuustyöntekijöiden työvoimakustannusten nousuun.
Tarvitaan tuuppausta ja vahvaa sovittelijaa
Vaikka työmarkkinaneuvotteluissa on Suomessakin keskusteltu monista pohjoismaisista elementeistä, kuten vientinormin käytännön määrittelystä ja yhteisen tilannekuvan luomisesta, yhteisymmärrys mallin tarpeellisuudesta puuttuu, erityisesti julkisen sektorin osalta. Tämä heikentää mahdollisuuksia luoda toimivaa ja kaikkia sektoreita kattavaa koordinoitua työmarkkinajärjestelmää, toteaa Etlan Antti Kauhanen.
— Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen malli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen todennäköisesti samoja elementtejä kuin muissa Pohjoismaissa, kuten ”valtion tuuppausta” järjestelmän kehittämiseksi, jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, sekä yhteisen tilannekuvan muodostusta eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja, Kauhanen sanoo.
Kauhanen listaa vielä työkalupakkiin erilaisten liukumien huomioimisen eli vientinormin käytännön määrittelyn sekä sovittelujärjestelmän vahvistamisen. Nykyistä vahvempi valtakunnansovittelijan toimisto voisi tarvittaessa myös pakottaa osapuolet pysymään järjestelmässä.
— Jollei näitä tärkeitä kysymyksiä saada ratkottua, ei Suomeen pystytä luomaan vientivetoista työmarkkinamallia, jossa julkinenkin sektori on mukana. Julkisen sektorin palkanasetantaa hallitaan jatkossa budjettirajoitteen kautta, jolloin budjettirajoitteen on oltava uskottava kaikilla hallinnon tasoilla, Kauhanen lisää.
Nyt julkaistu raportti on osa TT-säätiön rahoittamaa hanketta ”Miten julkisen sektorin palkanmuodostusta hallitaan eri Euroopan maissa”.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme