Sijoitussalkun luontojalanjälki mitattiin ensimmäistä kertaa Suomessa
Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhteishankkeessa tutkittiin Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan sekä sijoitusten hiili- ja luontojalanjälkiä.

Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom ja Suomalainen Tiedeakatemia laskivat yhdessä Tiedeakatemian sijoitusportfolion luontojalanjäljen. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun sijoitusportfolion luontojalanjälki lasketaan Suomessa. Laskenta oli osa yhteishanketta, jossa tarkasteltiin Tiedeakatemian luontovaikutuksia. Hiili- ja luontojalanjälkien laskennassa käytettiin Jyväskylän yliopistossa kehitettyä Biovalent-menetelmää.
Luontojalanjälki mittaa ihmisten toiminnasta aiheutuvia haittoja luonnolle sekä luonnon monimuotoisuudelle. Koska ilmastonmuutos on yksi luontokadon ajureista, arvioidaan ilmastoon keskittyvä hiilijalanjälki aina osana luontojalanjälkeä. Lisäksi luontojalanjälki huomioi maankäytön, saasteet sekä luonnonvarojen hyödyntämisen tiettyjen luonnonvarojen osalta. Luontojalanjälkeä mittaava yksikkö on luontoekvivalentti (BDe), joka kuvaa osuutta maailman lajeista, jotka saattavat kuolla sukupuuttoon seurauksena organisaation toiminnasta.
Suomalaisen Tiedeakatemian luontojalanjälki syntyy lähes kokonaan sijoitustoiminnasta. Sijoitusportfolion luontojalanjäljen laskennassa keskityttiin Suomalaisen Tiedeakatemian sijoitussalkusta löytyviin osakepohjaisiin omistuksiin. Arvio kattoi noin 77 % salkun kokonaisarvosta. Näiden omistusten luontojalanjälki oli 4 930 nBDe, eli nanoluontoekvivalenttia. Toisin sanoen 0,000049 % maailman lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon Tiedeakatemian rahoittaman liiketoiminnan vuoksi.
Lämmitys, remontit ja lentäminen näkyvät luontovaikutuksissa
Hankkeessa selvitettiin myös Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaisen toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Laskennassa hyödynnettiin Tiedeakatemian talouskirjanpitoa vuodelta 2023. Varsinaisen toiminnan luontojalanjälki oli yhteensä 0,47 nBDe eli murto-osa sijoitustoiminnan luontojalanjäljestä.
Varsinaisen toiminnan suurimmat vaikutukset hiili- sekä luontojalanjälkeen tulevat lämmityksestä, remontti- ja rakennustöistä sekä lentäen tehdyistä työmatkoista. Remontti- ja rakennustyöt eivät kuitenkaan ole jatkuvia toimintoja Tiedeakatemian toiminnassa. Tutkimuksessa tunnistettiin myös, että ravintola- ja catering -palveluiden luontovaikutuksissa on mahdollisuus saada aikaan suurimpia vähennyksiä Tiedeakatemian toiminnan luontojalanjälkeen.
”Hankkeen tulokset osoittavat, että Biovalent-menetelmä soveltuu myös sijoitusten luontojalanjäljen arviointiin. Menetelmän avulla voidaan tunnistaa luonnon kannalta haitallisimmat omistukset, mikä mahdollistaa kestävämmän sijoitussalkun rakennuksen”, kertoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Aija Hokkanen tutkimuksen tuloksista.
Hankkeen tulokset ohjaavat tulevaa Tiedeakatemian toiminnan sekä sijoitusten suunnittelua. Toiminnan suunnittelussa on hankkeen myötä selvitetty esimerkiksi kestävän työmatkailun periaatteita, kuten maata pitkin matkustamista sekä kiertotalousperiaatteiden hyödyntämistä hankinnoissa.
"Olemme Tiedeakatemiassa ylpeitä siitä, että olemme ensimmäisenä Suomessa selvittäneet sijoitustemme luontovaikutukset. Tämä hanke antaa meille konkreettisia välineitä kehittää toimintaamme ja sijoitusstrategiaamme entistä vastuullisempaan suuntaan. Tieteen tehtävä on myös näyttää suuntaa kestävässä muutoksessa”, toteaa Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri professori Pekka Aula.
Hankkeen koko raportti sekä tulokset ovat nyt luettavissa Jyväskylän yliopiston JYU Reports –sivulta. Voit lukea lisää JYU.Wisdomin toiminnasta ja julkaisuista tutkimusryhmän verkkosivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka AulapääsihteeriSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:040 7030 952pekka.aula@acadsci.fiLinda Lammensaloasiantuntija, tiede ja päätöksentekoSuomalainen Tiedeakatemia
Puh:050 308 7726linda.lammensalo@acadsci.fiAija HokkanenväitöskirjatutkijaJyväskylän yliopisto
Puh:050 305 8909aija.e.hokkanen@jyu.fiSuomalainen Tiedeakatemia
Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja toimia tutkijoiden yhdyssiteenä. Järjestämme tapahtumia, edistämme tutkittuun tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa, kustannamme tieteellisiä julkaisuja ja annamme lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Jaamme vuosittain yli 2,5 miljoonaa euroa apurahoina ja palkintoina suomalaiselle tieteelle. Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia Suomesta ja ulkomailta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomalainen Tiedeakatemia ry
Suomalainen Tiedeakatemia kutsui uusia jäseniä29.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita tieteenharjoittajia, jäsenyys on arvostettu saavutus tutkijan uralla. Tiedeakatemian jäsenten lukumäärä on rajattu: jäsenenä voi kerrallaan olla korkeintaan 333 alle 65-vuotiasta tieteen harjoittajaa. Jäsenyys on elinikäinen.
Professori Krista Varantolalle Suomalaisen Tiedeakatemian kunniapalkinto25.4.2025 17:30:00 EEST | Tiedote
Suomalainen Tiedeakatemia jakaa perjantaina 25.4.2025 vuotuisen kunniapalkintonsa (30 000 euroa). Palkinto myönnetään kielitieteen uranuurtajalle ja tiedevaikuttajalle Krista Varantolalle. Tieteellisestä elämäntyöstä jaettava palkinto on Suomalaisen Tiedeakatemian arvostetuin tunnustus.
Julkilausuma: Tiedeyhteisö ja tieteen rahoittajat sitoutuvat yhteistyöhön kestävyysmurroksen vauhdittamiseksi4.2.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Suomalaisen Tiedeakatemian kokoaman julkilausuman allekirjoittaneet 12 yliopistoa, 4 säätiötä ja 9 muuta tiedetoimijaa tavoittelevat tiedettä tekevien ja tukevien yhteisöä, joka toimii kestävyysmurroksen etulinjassa. Allekirjoittaneet organisaatiot kutsuvat kaikki tiedeorganisaatiot ja tieteen rahoittajat mukaan yhteistyöhön.
Yli 1,6 miljoonaa euroa matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen Suomalaiselta Tiedeakatemialta10.12.2024 11:42:41 EET | Tiedote
Suomalainen Tiedeakatemia on jakanut 1 685 000 euroa matemaattis-luonnontieteelliseen tutkimukseen. Apurahan sai 74 tutkijaa, erityisesti apurahoja myönnettiin alkuvaiheessa oleville väitöskirjatutkijoille. Apurahat myönnettiin Tiedeakatemian hallinnoimasta Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahastosta.
Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto matematiikan professori Eveliina Peltolalle9.12.2024 18:30:00 EET | Tiedote
Professori Eveliina Peltolan tutkimus pyrkii ymmärtämään matematiikkaa fysiikan teorioiden takana. Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto myönnetään vuosittain nuorelle, jo ansioituneelle matemaattis-luonnontieteellisen alan tutkijalle. Palkinto on arvoltaan 15 000 euroa ja jaetaan nyt 25. kerran.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme