Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin

Tyypin 1 diabetes, keliakia, astma ja allergiat ovat yleistyneet niin paljon, että voidaan jo puhua epidemiasta. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi sairaudet myös kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia. Siksi onkin kiireellistä löytää niihin parannuskeinoja.

HEDIMED-projektissa selvitettiin eksposomin vaikutusta immuunivälitteisiin sairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen, keliakiaan, astmaan ja allergioihin. Eksposomilla tarkoitetaan kaikkia ympäristöaltisteita, joille ihminen altistuu elämänsä aikana. Tähän kuuluvat niin kemikaalit, mikrobit ja ravintoaineet kuin sosioekonomiset ja psykososiaaliset tekijät. Myös tietyt taudinaiheuttajat voivat akuuttien infektioiden lisäksi lisätä riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin. Tällainen taudinaiheuttaja on esimerkiksi enterovirus, jonka yhteydestä muun muassa keliakian riskiin saatiin projektissa alustavia viitteitä.

Projektin tutkimustulokset osoittavat, että monipuolinen altistuminen mikrobeille voi vahvistaa immuunijärjestelmää ja suojata sairauksilta. Vastaavasti ihmisen ja ympäristön mikrobiomin köyhtyminen näyttäisi tutkimuksen perusteella lisäävän sairastumisriskiä. Tulokset tukevatkin biodiversiteettihypoteesia, jonka mukaan vähentynyt kosketus luontoon yksipuolistaa ihmisen mikrobistoa, mikä puolestaan voi heikentää vastustuskykyä ja lisätä tulehdussairauksien riskiä.

Monipuolisen mikrobiston merkitystä kroonisten immuunivälitteisten sairauksien ehkäisyssä korostaa myös aiempi tutkimus, jonka mukaan keisarileikkaukseen verrattuna alatiesynnytyksen mikrobialtistuksella on astmaa ehkäisevä vaikutus.

Uudet teknologiat tehostavat altisteanalyysia

Lisäksi Tampereen yliopisto ja projektipartneri Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittivät yhdessä uuden laboratoriomenetelmän mikrobien ja muiden altisteiden analysointiin.

– Infektiot jättävät jälkeensä immunologisia jalanjälkiä eli vasta-aineita. Kehittämämme menetelmä tunnistaa yhdellä kertaa hyvin pienestä määrästä plasmaa tai seerumia kymmenien mikrobien immunologisen jäljen ja paljastaa sairastetut infektiot. Menetelmä on merkittävästi nopeampi ja tehokkaampi kuin perinteinen manuaalinen yksittäinen laboratoriotestaaminen, kertoo projektin koordinaattori, virologian professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

Kun kehitetty teknologia yhdistettiin useista syntymä- ja raskauskohorteista saatuihin näytteisiin ja dataan, projektilla oli ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia yleisten mikrobien yhteyttä tyypin 1 diabetekseen, keliakiaan, allergioihin ja astmaan samanaikaisesti.

Tulevaisuudessa verikoe voisikin mahdollisesti paljastaa sairastumisriskimme.

– Terveystutkimuksessa on pitkään keskitytty yksittäisiin altisteisiin, mutta uusien teknologioiden avulla voimme tarkastella niiden yhdistelmiä ja monimutkaisia vuorovaikutusmekanismeja. Tutkimuksemme avaa uusia mahdollisuuksia sairauksien ymmärtämiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn. Pitkällä aikavälillä se voi tuoda merkittäviä taloudellisia säästöjä, Hyöty sanoo.

Haluatko ymmärtää aihetta laajemmin?

HEDIMED-projektin kaikille avoin loppuseminaari järjestetään webinaarina 20. toukokuuta 2025.

Loppuseminaarissa keskustellaan projektin saavutuksista ja löydöksistä sekä siitä, kuinka ne vaikuttavat maailmaan ja meihin kaikkiin.

Tervetuloa kuulemaan lisää eksposomitukimuksen kiehtovasta maailmasta!

Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mukaan

HEDIMED

• Rahoittajana EU:n Horisontti 2020 tutkimus- ja innovointiohjelma.
• Mukana 22 tutkimusryhmää yhdestätoista Euroopan maasta.
• Osa Euroopan laajuista EHEN-verkostoa, joka on ensimmäinen EU-rahoitteinen eksposomitutkimusverkosto.
• Projekti alkoi 2020 ja päättyy 2025.