Viisi suurta kaupunkia julkaisi vapaaehtoiset kestävyysraporttinsa
Viisi suurta kaupunkia – eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku – julkaisivat vapaaehtoiset kestävyysarvionsa tänään 7. toukokuuta. Vapaaehtoinen kestävyysarvio viittaa siihen, että arvioita ei ohjaa lakisääteinen pakko, vaan tarve kehittää kaupunkien toimintaa.
Kaupunkien arvioissa korostuu, että kestävää kehitystä tulee lähestyä laajasti: Likimain kaikki kaupunkien toiminta liittyy kestävään kehitytykseen. Myös monialainen johtaminen on tarpeen. Lisäksi asukkaita ja sidosryhmiä tarvitaan mukaan sekä tuomaan erilaisia näkökulmia että rakentamaan yhdessä ratkaisuja kestävään kehitykseen liittyviin haasteisiin.
Ympäristöön liittyvinä huolina kaupunkien raporteissa nousevat esille ongelmat ilmastonmuutoksen hillinnässä, resurssien ylikulutus, alhainen kierrätysaste sekä kaupunkikasvun tasapainottaminen luonnon monimuotoisuuden kanssa.
Myös segregaatio, sosiaalinen eriarvoisuus ja työttömyyden kasvu nousevat huolina esille kaupunkien raporteista. Myös koetun turvallisuuden heikkeneminen ja sukupuoleen perustuva väkivalta herättävät huolta.
Kaupunkien onnistumisia ovat muun muassa päästöjen merkittävä vähentäminen ja uusien, kestävyyteen liittyvien innovaatioiden synty. Uusiutuvan energian käyttö on kasvanut.
Kaupungit myös toteavat raporteissaan, että uudet osallisuusmuodot ovat lisänneet osallistumista kaupungin toimintaan. Myös kulttuuripalveluiden käyttö on lisääntynyt. Edelliset ovat vahvistaneet sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Tavoitteena konkreettisemmat kestävän kehityksen tavoitteet
– Kaupungeilla niin Suomessa kuin maailmalla on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt suomalaiset kaupungit tarjoavat monitasoisen näkökulman ja kertovat kestävyyden edistämisestä niin paikallisella, kansallisella kuin globaalilla tasolla, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kaupungit saavat Karhuselta kiitosta työstään kestävän kehityksen edistämiseksi.
– Kestävä kehityksen toimenpiteet tehdään etenkin kaupungeissa ja kunnissa, arjen tasolla. Kunnat ovat jatkaneet työtä vapaaehtoisesti, vaikka valtio ei ole niin aktiivinen kuin aiemmin.
Julkaistut kestävyysarviot voivat olla hyödyksi myös muille kaupungeille ja kunnille.
– Tämä aineisto on olennaista myös kuntien alkavan valtuustokauden kannalta. Kestävä kehitys on tärkeää kytkeä kaupunkien ja kuntien strategiaprosesseihin, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Eveliina Kiema-Majanen.
Linkitykset kaupunkien kestävyysraportteihin löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Eveliina Kiema-Majanen
Erityisasiantuntija, Kuntaliitto
p. 050 597 0104, eveliina.kiema-majanen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tony HagerlundViestinnän kehittämispäällikkö
Puh:+358 50 526 2158tony.hagerlund@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Budgetmanglingen drabbade kommunerna mindre än befarat – oro för hur normavvecklingen inom integrationstjänsterna ska lyckas3.9.2025 11:36:06 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet uttrycker lättnad över att regeringen avstod från största delen av de nya nedskärningar i kommunernas statliga finansiering som Finansministeriet föreslog i augusti. Regeringen skär dock ner statsandelarna till kommunerna nästa år med sammanlagt 75 miljoner euro genom beslut som fattades redan vid vårens ramförhandlingar. Enligt förslagen vid budgetmanglingen blir det dessutom en tilläggsnedskärning på 30 miljoner euro i kommunernas kalkylerade integrationsersättningar för 2027.
Budjettiriihi kuritti kuntia pelättyä vähemmän - kotouttamisen normienpurun onnistuminen huolestuttaa3.9.2025 09:46:02 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on huojentunut siitä, että hallitus luopui valtaosasta valtiovarainministeriön elokuussa esittämistä uusista kuntien valtionrahoituksen lisäleikkauksista. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna kuitenkin jo kevään kehysriihessä tehdyillä päätöksillä yhteensä 75 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi riihessä päädyttiin esittämään 30 miljoonan euron lisäleikkaukset kuntien laskennallisiin kotouttamiskorvauksiin vuodelle 2027.
Kommunförbundets utredning: kunskapssektorn skapar tillväxt i Finland, men tillväxten koncentreras till städerna2.9.2025 09:07:11 EEST | Pressmeddelande
Branscher som stöder sig på kunskapsarbete är klart de mest betydande sektorerna för ny tillväxt i Finland. Under 2015–2023 skapade kunskapssektorn 50 000 nya arbetstillfällen och 26 500 nya företag i Finland. Detta framgår av en utredning som Kommunförbundet beställt av MDI. Undersökningen granskar den regionala företagsetableringen och utvecklingen av arbetstillfällen inom kunskapsbranscherna, branscherna inom den gröna omställningen och andra tillväxtbranscher.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme