Selvitys: Yhä harvempi kunta maksaa kotihoidon tuen kuntalisää
17.6.2026 00:01:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisien käyttö on vähentynyt kunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Vuonna 2026 kuntalisää maksoi noin joka neljäs kyselyyn vastannut kunta. Samalla kuntien ratkaisut lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Taustalla vaikuttavat muun muassa kuntien erilaiset palvelutarpeet ja väestökehitys. Selvityksestä löytyvät myös kuntakohtaiset tiedot.
– Varhaiskasvatuksen tulevaisuutta muovaa ennen kaikkea väestönkehitys. Osa kunnista kasvaa edelleen, kun taas monissa kunnissa lapsimäärät pienenevät nopeasti. Tämä näkyy myös siinä, millaisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä tehdään. Yhdessä kunnassa pohditaan uusien päiväkotipaikkojen riittävyyttä, toisessa sitä, miten laadukkaat palvelut turvataan pieneneville ikäluokille, Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo.
Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kotihoidon tuen kuntalisien käyttö on vähentynyt kunnissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2026 kuntalisää maksoi noin joka neljäs kyselyyn vastannut kunta. Samalla kuntien ratkaisut lasten hoidon ja varhaiskasvatuksen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi eri puolilla Suomea. Taustalla vaikuttavat muun muassa kuntien erilaiset palvelutarpeet ja väestökehitys.
Kuntaliitto kartoitti keväällä 2026 kuntien käyttämiä tukimuotoja ja palveluita varhaiskasvatuksessa. Selvityksessä tarkasteltiin kotihoidon tuen kuntalisiä, yksityisen hoidon tuen kuntalisiä sekä varhaiskasvatuksen palveluseteleitä.
Kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan vapaaehtoisesti maksama lisä lakisääteisen kotihoidon tuen päälle. Tukea voidaan maksaa perheelle, joka hoitaa alle 3-vuotiasta lasta kotona eikä käytä kunnallista varhaiskasvatusta. Vuonna 2026 kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 53 kyselyyn vastannutta kuntaa eli 24 prosenttia vastanneista kunnista, kun vuonna 2014 kuntalisää maksoi vielä 85 kuntaa.
– Kotihoidon tuen kuntalisät ovat edelleen käytössä monissa kunnissa, mutta pitkällä aikavälillä niiden käyttö on vähentynyt. Samalla kuntien toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Yksityisen hoidon tuen käyttö on vähentynyt voimakkaasti
Selvityksen mukaan yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2016 yksityisen hoidon tuen piirissä oli lähes 16 000 lasta, kun vuoden 2025 lopussa kyselyyn vastanneissa kunnissa määrä oli noin 5 800 lasta.
Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksoi vuonna 2026 noin joka kolmas kyselyyn vastannut kunta.
Väestönmurros näkyy varhaiskasvatuksessa
Suomessa syntyy aiempaa vähemmän lapsia, mutta kehitys ei ole samanlaista kaikkialla maassa. Tämä näkyy myös varhaiskasvatuksen palveluissa.
– Varhaiskasvatuksen tulevaisuutta muovaa ennen kaikkea väestönkehitys. Osa kunnista kasvaa edelleen, kun taas monissa kunnissa lapsimäärät pienenevät nopeasti. Tämä näkyy myös siinä, millaisia ratkaisuja palvelujen järjestämisessä tehdään. Yhdessä kunnassa pohditaan uusien päiväkotipaikkojen riittävyyttä, toisessa sitä, miten laadukkaat palvelut turvataan pieneneville ikäluokille. Suomen kuntien todellisuudet eriytyvät, ja tulevaisuudessa tarvitaan riittävästi joustavuutta, jotta kunnat voivat järjestää palvelut omiin olosuhteisiinsa sopivalla tavalla, Lahtinen sanoo.
Tavoitteena laadukkaat palvelut kaikille lapsille
Varhaiskasvatus voidaan järjestää kunnan omana toimintana, yksityisten palveluntuottajien avulla tai näiden yhdistelmänä. Selvityksen mukaan palveluseteli oli käytössä 81 kunnassa eli 37 prosentissa kyselyyn vastanneista kunnista.
– Osassa kunnista käytetään kuntalisiä, osassa palveluseteliä ja osassa palvelut tuotetaan lähes kokonaan kunnan omana toimintana. Ratkaisut heijastavat kuntien erilaisia tarpeita ja toimintaympäristöjä, Lahtinen sanoo.
Laadukas varhaiskasvatus tukee lasten hyvinvointia
Lahtisen mukaan keskustelu keskittyy usein yksittäisiin tukimuotoihin, vaikka olennaisinta on lasten ja perheiden näkökulma.
– Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lasten hyvinvoinnille, oppimiselle ja kielen kehitykselle. Siksi on tärkeää, että palvelut ovat laadukkaita ja saavutettavia kaikkialla Suomessa. Kuntien ratkaisut voivat olla erilaisia, mutta tavoitteen tulee olla sama: jokaisella lapsella on mahdollisuus saada hyvä alku oppimiselle ja kasvulle, kiteyttää Lahtinen.
Selvityksestä löytyvät myös kuntakohtaiset tiedot
Selvityksen yhteydessä julkaistaan kuntakohtaiset tiedot kotihoidon tuen kuntalisistä, yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelien käytöstä.
– Kuntien ratkaisuista käydään paljon keskustelua, mutta vertailutietoa on ollut hajallaan. Julkaisun kuntakohtaiset tiedot tarjoavat kunnille ja päättäjille mahdollisuuden tarkastella omia käytäntöjään suhteessa muihin kuntiin, Lahtinen toteaa.
Kuntaliitto toteutti kyselyn huhti–toukokuussa 2026. Kyselyyn vastasi 219 kuntaa eli 75 prosenttia Manner-Suomen kunnista.
Faktanostot
- Kotihoidon tuen kuntalisää maksoi v. 2025 53 kuntaa eli 24 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista. Vuonna 2014 kotihoidon tuen kuntalisää maksoi 85 kuntaa.
- Yksityisen hoidon tuen kuntalisää maksoi 67 kuntaa eli 31 prosenttia kunnista.
- Varhaiskasvatuksen palveluseteli oli käytössä 81 kunnassa eli 37 prosentissa vastanneista kunnista.
- Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä on vähentynyt lähes 16 000 lapsesta noin 5 800 lapseen kymmenessä vuodessa.
- Tutustu kuntakohtaisiin tietoihin liitteenä olevasta selvityksestä. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät kohdasta Liite 1.
Lisätiedot ja haastattelut
Jarkko Lahtinen
varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto
+358 50 361 4526, jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuntaliiton mediapalvelupuhelin
Kuntaliiton viestintätiimi palvelee median edustajia mediapalvelupuhelinnumerossa arkisin kello 9-16.
Kuvat
Liitteet
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet flyttar från Kommunernas hus till Fabiansgatan år 202726.6.2026 11:21:19 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet lämnar det anrika Kommunernas hus bakom sig för gott och flyttar sina lokaler till Helsingfors centrum till adressen Fabiansgatan 21 (Unionsgatan 20–22). Till samma lokaler flyttar även KL-Kustannus Oy och FCG Koulutus ja konsultointi under 2027.
Kuntaliitto muuttaa Kuntatalolta Fabianinkadulle vuonna 202726.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Kuntaliitto jättää perinteikkään Kuntatalon pysyvästi taakseen ja muuttaa toimitilansa Helsingin keskustaan osoitteeseen Fabianinkatu 21 (Unioninkatu 20-22). Samoihin toimitiloihin muuttavat vuoden 2027 aikana myös KL-Kustannus sekä FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnat.
Utredning: När avstånden växer rör sig tjänsterna – kommunerna utvecklar nya sätt att nå invånarna26.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet har gjort visar att mobila tjänster i många kommuner har blivit ett etablerat sätt att svara på långa avstånd, en åldrande befolkning och minskad kollektivtrafik. Det blir allt vanligare att med bokbussar, seniorbilar, rullande servicepunkter, mobila ungdomslokaler och många andra uppfinningsrika metoder ta tjänster till platser där folk lever sina liv.
Selvitys: Kun välimatkat kasvavat, palvelut liikkuvat – kunnat kehittävät uusia tapoja tavoittaa asukkaat26.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton selvitys osoittaa, että liikkuvat palvelut ovat yhä tärkeämpi osa kuntien toimintatapaa turvata hyvinvointia ja palveluiden saavutettavuutta pitkien välimatkojen Suomessa. Kirjastoautot, senioripakut, yhteisöbussit, liikkuvat nuorisotilat ja monet muut kekseliäät keinot tuovat palveluja yhä useammin sinne, missä ihmiset arkeaan elävät. – Monessa kunnassa liikkuvien palveluiden tavoitteena ei ole vain palvelun tarjoaminen, vaan myös yksinäisyyden vähentäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja uusien kohtaamisten mahdollistaminen, Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius kertoo.
Hälften av kommunerna har problem med tomma social- och hälsovårdsfastigheter24.6.2026 08:58:52 EEST | Pressmeddelande
Tomma social- och hälsovårdsfastigheter orsakar ekonomiska utmaningar för 48 procent av kommunerna, visar en utredning som gjorts vid Kommunförbundet. En femtedel av de tillfrågade uppgav att tomma fastigheter medför betydande ekonomiska utmaningar. Kommunförbundet genomförde en enkät i kommunerna på fastlandet om situationen för de kommunägda social- och hälsovårdsfastigheterna. Enkäten besvarades av 157 kommuner.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme