Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Maakunnallisten luonnon monimuotoisuuden ohjelmien ensimmäinen askel on avoimen luontotiedon lisääminen. Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat nostavat esiin maakuntien parhaita luontoalueita ja avaavat maakunnan luonnon monimuotoisuuden erityispiirteitä ja edistämistarpeita kaikille tiedosta kiinnostuneille. Tiedon perusteella luonnon monimuotoisuuden edistämistoimia kuten elinympäristökunnostuksia kohdennetaan niitä eniten ja kiireellisimmin kaipaaville alueille ja tehostetaan näin luonnon monimuotoisuustyön kustannustehokkuutta. Maanomistajille ohjelma tarjoaa vaihtoehtoja vapaaehtoiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.
Uusi luonnonsuojelulaki toi luonnon monimuotoisuuden suunnittelujärjestelmään uuden osan: LUMO-ohjelman. Sen tarkoituksena on konkretisoida ja vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden toimia maakunnan tasolla. LUMO-ohjelma tulee tarpeeseen, sillä huolimatta aikaisemmista tavoitteista, luonnon monimuotoisuus jatkaa laskusuuntaisena. Luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä tulee olemaan erityisen haastava tehtävä jopa meillä Suomessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevat monimuotoisuustyön rahoitusmuodot eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen.
LUMO-ohjelmat tuovat esiin luonnon monimuotoisuustyön erityiset tarpeet kussakin maakunnassa. Tarpeiden perusteella asetetaan tavoitteet ja suunnitellaan toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi yhdessä maakunnan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Merkittävässä roolissa on monimuotoisuutta edistävien toimien parempi kohdentaminen.
”LUMO-ohjelma on sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisen tiekartta, että konkreettinen toimenpiteiden suunnittelun työkalu. Tarvitsemme selkeän suunnitelman luontokadon pysäyttämiseksi ”, toteaa LUMO-ohjelman koordinaattori Maija Mussaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Yrityksissä laadittavien tiekarttojen tavoin LUMO-ohjelmassa kuvataan ensin monimuotoisuustyön tarpeet ja tavoitteet, joita ohjelman pitkän laadinta-ajan puitteissa työstetään toimenpiteiden tasolle saakka laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tärkeässä roolissa on monimuotoisuustyön haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen työstö.
Suuri haaste on tarvittavien monimuotoisuustoimien kiireellisyys. Luonnon palauttaminen on huomattavasti sen turvaamista kalliimpaa. Mitä vähemmäksi monimuotoisuus käy, sitä vaikeampia ja kalliimpia kunnostustoimet ovat. Maankäytön paineiden ohella luontoa rasittaa nyt ilmastonmuutos aiempaa huomattavasti vahvemmin. Etenkin Varsinais-Suomessa kuivuminen on erityinen uhka luontotyypeille ja esimerkiksi soiden vesitalouden kunnostamisella on kiire.
Monimuotoisuuskeskittymät helpottavat vapaaehtoista osallistumista luontokadon torjuntaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa
Lumo-ohjelman ensimmäisenä askeleena määriteltiin maakuntaan monimuotoisuuskeskittymiä laji- ja luontotyyppitiedon avulla. Monimuotoisuuskeskittymille räätälöidyillä tavoitteilla ja ohjeilla aktivoidaan ja avustetaan luonnon monimuotoisuustyöhön halukkaita maanomistajia toimien aloittamisessa. Monimuotoisuuskeskittymät toimivat rahoituksen suuntaamisen välineenä ja tuovat uudenalaisia erikoistumismahdollisuuksia ja ansaintatapoja maaseudun asukkaille ja yrityksille.
Monimuotoisuuskeskittymiä luonnosteltiin Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä runsaat 20 kappaletta (liite 1, kuva 1). Monimuotoisuuskeskittymien työstö jatkuu yhdessä laajan sidosryhmäjoukon kanssa koko ohjelmatyön ajan eli vuoteen 2027 saakka.
”Ensimmäisessä vaiheessa kartalle nousee tunnettuja luonnon monimuotoisuuden merkittäviä kohdekokonaisuuksia kuten pitkä ja monimuotoinen rannikon luontoverkosto, suuret joet lähiympäristöineen, maakuntien rajojen metsät ja suot ja kansainvälisestikin merkittävä saaristo. Näiden monimuotoisuutta edistetään jo monin keinoin”, luontotiedon koonnut Risto Vilen kertoo.
Vapaaehtoisten keinojen nostaminen ohjelman kärkeen on tietoinen valinta.
”Vapaaehtoiset keinot ovat laajasti hyväksyttyjä. On hyvä, että niiden edistämiseen ja parempaan kohdentamiseen panostetaan”, Jarmo Uimonen Suomen metsäkeskuksesta toteaa.
Priodiversity LIFE -hanke aloittaa kunnostukset valikoiduilla monimuotoisuuskeskittymillä
Kunnostustoimet Varsinais-Suomen ja Satakunnan kaikkein arvokkaimmilla alueilla aloitetaan Priodiversity LIFE -hankkeen yhteen kokoamien hankekumppaneiden Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kesken. Kunnostusten pilottialueeksi valittiin alkuvuodesta 2025 Ala-Honkajoki - Pohjankankaan monimuotoisuuskeskittymä ja siihen liittyvä Karvianjoen vesistö, jossa jokihelmisimpukka eli raakku sinnittelee sukupuuton partaalla. Alueella on paljon arvokasta luontoa, kuten lähteitä, puroja ja perinnebiotooppeja.
”Maanomistajat ovat yleensä olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Esimerkiksi puron kunnostuksella voidaan palauttaa purotaimen takaisin vanhoille kutupaikoilleen”, kertoo ELY-keskuksen aluekoordinaattori Liina Salonen.
Kaikki toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.
Lue lisää siitä, mitä työ monimuotoisuuskeskittymillä on. Tutustu monimuotoisuuskeskittymien esimerkkeihin ja toimijoiden kommentteihin monimuotoisuustyöstä liitteestä 1.
Lisätietoja:
Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat: Maija Mussaari, maija.mussaari@ely-keskus.fi, +358 29 502 2883
Ala-Honkajoki-Pohjankangas pilottialue ja Priodiversity-hanke: Liina Salonen, liina.salonen@ely-keskus.fi, +358 295 022 174
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien kevätmuutto ohi28.5.2025 13:35:19 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on lähes kokonaan ohi. Viimeisetkin läpimuuttavat valkoposkihanhet lähtevät tällä viikolla Itä-Suomesta.
Liikenneturvallisuuspalkinto liikenneinsinööri Jarmo Tihmalalle (Itä-Suomi)27.5.2025 11:11:48 EEST | Tiedote
Vuoden 2025 liikenneturvallisuustekona palkittiin Joensuun kaupungin liikenneinsinööri Jarmo Tihmala monta vuosikymmentä kestäneestä ansiokkaasta työstä liikenneturvallisuuden hyväksi.
Vårens fiskutplanteringar har slutförts i Finlands kustområden26.5.2025 08:45:00 EEST | Pressmeddelande
Fiskutplanteringarna för våren 2025 har framgångsrikt avslutats inom Egentliga Finlands NTM-centrals verksamhetsområde. Miljontals fiskar har planterats ut för att stärka de naturliga fiskbestånden i såväl älvar, sjöar som havsområden. Utplanteringarna har finansierats med fiskerihushållningsavgifter som samlats in från verksamhetsutövare. Avsikten med fiskerihushållningsavsikterna är att kompensera för skadliga effekter på fiskbestånden. Tack vare den långt framskridna våren har utplanteringarna i år kunnat genomföras i snabb takt.
Kevään kalaistutukset saatu päätökseen Rannikko-Suomen alueella26.5.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Kevään 2025 kalaistutukset on saatu onnistuneesti päätökseen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella. Miljoonien kalojen istutuksilla vahvistetaan luonnon kalakantoja niin joissa, järvissä kuin merialueilla. Istutukset on rahoitettu toiminnanharjoittajilta kerätyillä kalatalousmaksuilla, joilla pyritään kompensoimaan haitallisia vaikutuksia kalakannoille. Pitkälle edennyt kevät on tänä vuonna mahdollistanut istutusten nopean toteutuksen.
Kesän tiemerkintätyöt ovat alkaneet Itä-Suomessa22.5.2025 08:38:03 EEST | Tiedote
Kesän tiemerkintätyöt ovat alkaneet Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Tiemerkintöjen ylläpitoon ja uusiin tiemerkintöihin käytetään tänä vuonna Itä-Suomessa noin neljä miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme