Satakunnan ja Varsinais-Suomen LUMO-ohjelmat lisäävät tietoa luonnon monimuotoisuudesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Uusi luonnonsuojelulaki toi luonnon monimuotoisuuden suunnittelujärjestelmään uuden osan: LUMO-ohjelman. Sen tarkoituksena on konkretisoida ja vauhdittaa luonnon monimuotoisuuden toimia maakunnan tasolla. LUMO-ohjelma tulee tarpeeseen, sillä huolimatta aikaisemmista tavoitteista, luonnon monimuotoisuus jatkaa laskusuuntaisena. Luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä tulee olemaan erityisen haastava tehtävä jopa meillä Suomessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevat monimuotoisuustyön rahoitusmuodot eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen.

LUMO-ohjelmat tuovat esiin luonnon monimuotoisuustyön erityiset tarpeet kussakin maakunnassa. Tarpeiden perusteella asetetaan tavoitteet ja suunnitellaan toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi yhdessä maakunnan asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Merkittävässä roolissa on monimuotoisuutta edistävien toimien parempi kohdentaminen.

”LUMO-ohjelma on sekä luonnon monimuotoisuuden edistämisen tiekartta, että konkreettinen toimenpiteiden suunnittelun työkalu. Tarvitsemme selkeän suunnitelman luontokadon pysäyttämiseksi ”, toteaa LUMO-ohjelman koordinaattori Maija Mussaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Yrityksissä laadittavien tiekarttojen tavoin LUMO-ohjelmassa kuvataan ensin monimuotoisuustyön tarpeet ja tavoitteet, joita ohjelman pitkän laadinta-ajan puitteissa työstetään toimenpiteiden tasolle saakka laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tärkeässä roolissa on monimuotoisuustyön haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen työstö.

Suuri haaste on tarvittavien monimuotoisuustoimien kiireellisyys. Luonnon palauttaminen on huomattavasti sen turvaamista kalliimpaa. Mitä vähemmäksi monimuotoisuus käy, sitä vaikeampia ja kalliimpia kunnostustoimet ovat. Maankäytön paineiden ohella luontoa rasittaa nyt ilmastonmuutos aiempaa huomattavasti vahvemmin. Etenkin Varsinais-Suomessa kuivuminen on erityinen uhka luontotyypeille ja esimerkiksi soiden vesitalouden kunnostamisella on kiire.

Monimuotoisuuskeskittymät helpottavat vapaaehtoista osallistumista luontokadon torjuntaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Lumo-ohjelman ensimmäisenä askeleena määriteltiin maakuntaan monimuotoisuuskeskittymiä laji- ja luontotyyppitiedon avulla. Monimuotoisuuskeskittymille räätälöidyillä tavoitteilla ja ohjeilla aktivoidaan ja avustetaan luonnon monimuotoisuustyöhön halukkaita maanomistajia toimien aloittamisessa. Monimuotoisuuskeskittymät toimivat rahoituksen suuntaamisen välineenä ja tuovat uudenalaisia erikoistumismahdollisuuksia ja ansaintatapoja maaseudun asukkaille ja yrityksille.

Monimuotoisuuskeskittymiä luonnosteltiin Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä runsaat 20 kappaletta (liite 1, kuva 1). Monimuotoisuuskeskittymien työstö jatkuu yhdessä laajan sidosryhmäjoukon kanssa koko ohjelmatyön ajan eli vuoteen 2027 saakka.

”Ensimmäisessä vaiheessa kartalle nousee tunnettuja luonnon monimuotoisuuden merkittäviä kohdekokonaisuuksia kuten pitkä ja monimuotoinen rannikon luontoverkosto, suuret joet lähiympäristöineen, maakuntien rajojen metsät ja suot ja kansainvälisestikin merkittävä saaristo. Näiden monimuotoisuutta edistetään jo monin keinoin”, luontotiedon koonnut Risto Vilen kertoo.

Vapaaehtoisten keinojen nostaminen ohjelman kärkeen on tietoinen valinta.

”Vapaaehtoiset keinot ovat laajasti hyväksyttyjä. On hyvä, että niiden edistämiseen ja parempaan kohdentamiseen panostetaan”, Jarmo Uimonen Suomen metsäkeskuksesta toteaa.

Priodiversity LIFE -hanke aloittaa kunnostukset valikoiduilla monimuotoisuuskeskittymillä

Kunnostustoimet Varsinais-Suomen ja Satakunnan kaikkein arvokkaimmilla alueilla aloitetaan Priodiversity LIFE -hankkeen yhteen kokoamien hankekumppaneiden Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen ja Metsähallituksen kesken. Kunnostusten pilottialueeksi valittiin alkuvuodesta 2025 Ala-Honkajoki - Pohjankankaan monimuotoisuuskeskittymä ja siihen liittyvä Karvianjoen vesistö, jossa jokihelmisimpukka eli raakku sinnittelee sukupuuton partaalla. Alueella on paljon arvokasta luontoa, kuten lähteitä, puroja ja perinnebiotooppeja.

”Maanomistajat ovat yleensä olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. Esimerkiksi puron kunnostuksella voidaan palauttaa purotaimen takaisin vanhoille kutupaikoilleen”, kertoo ELY-keskuksen aluekoordinaattori Liina Salonen.

Kaikki toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.

Lue lisää siitä, mitä työ monimuotoisuuskeskittymillä on. Tutustu monimuotoisuuskeskittymien esimerkkeihin ja toimijoiden kommentteihin monimuotoisuustyöstä liitteestä 1.

Lisätietoja:

Varsinais-Suomen ja Satakunnan LUMO-ohjelmat: Maija Mussaari, maija.mussaari@ely-keskus.fi, +358 29 502 2883

Ala-Honkajoki-Pohjankangas pilottialue ja Priodiversity-hanke: Liina Salonen, liina.salonen@ely-keskus.fi, +358 295 022 174