Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.

Tutkijat Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta ja maantieteen laitokselta sekä Suomen ympäristökeskuksesta analysoivat viheralueiden merkittävyyttä Suomessa kehitetyllä Zonation-arvotusmenetelmällä.
Luonnon monimuotoisuudelle tärkeät viheralueet eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Huomioimalla molemmat tavoitteet optimoinnissa saatiin kuitenkin aikaan tasapainoinen lopputulos kummastakin näkökulmasta.
– Esimerkiksi rantakosteikot ja kaupunkimetsät keskusta-alueiden liepeillä ovat tärkeitä kohteita niin luonnonarvojen kuin virkistyskäytön näkökulmasta, kertoo tutkimusta luotsannut tutkijatohtori Joel Jalkanen Luomuksesta. Korkean arvon aluekokonaisuuksia olivat muun muassa Laajalahden ja Viikin rantaniityt, Helsingin keskuspuiston, Kivikon ja Sammalvuoren metsät, Hietaniemi sekä Vuosaarenhuipun täyttömäki.
Tutkimuksessa huomioitiin viheralueiden merkitys kymmenen eri eliöryhmän näkökulmasta, sisältäen esimerkiksi kasvit, sienet, linnut ja eri hyönteisryhmiä, sekä viheralueiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen kaikista pääkaupunkiseudun kaupunginosista käsin. Lisäksi tutkijat huomioivat luontoalueiden herkkyyden ihmiskäyttöä kuten tallausta kohtaan.
Alueelliset optimointimenetelmät tukevat, eivät korvaa kaupunkisuunnittelua
Systemaattiset menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Tällaisten analyysien avulla voidaan laatia erilaisia ohjeita maankäytön suunnitteluun ja viheralueiden hoitoon.
– Maankäytön suunnittelijat ovat tottuneita tasapainoilemaan erilaisten maankäyttötavoitteiden ja -arvojen välillä. Erilaiset optimoinnit kuten Zonation-analyysit voivat kuitenkin auttaa suunnittelijoita tunnistamaan eri viheralueisiin kohdistuvia arvoja johdonmukaisesti ja varmistamaan, että arvoalueita ei jää vahingossa erilaisten paikallisempien tarkastelujen katveeseen. Parhaimmillaan tämä lisää kaupunkisuunnittelun ja viheralueiden hoidon läpinäkyvyyttä, Jalkanen toteaa.
Alkuperäinen julkaisu
Joel Jalkanen, Kati Vierikko, Heini Kujala, Ilkka Kivistö, Ilmari Kohonen, Pauli Lehtinen, Tuuli Toivonen, Elina Virtanen & Atte Moilanen (2025) Identifying priority urban green areas for biodiversity conservation and equitable recreational accessibility using spatial prioritization Landscape and Urban Planning 259: 105356.
Tutkimuksessa tuotetut paikkatietoaineistot on jaettu avoimesti osana tutkimusjulkaisua.
Lisätietoa Zonation-menetelmästä
Zonation on alueiden suojeluarvottamisen työkalu, joka on kehitetty Helsingin yliopistossa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja maankäytön suunnittelun tueksi. Se auttaa tunnistamaan ja arvottamaan alueita, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Menetelmä mahdollistaa laajojen luonto- ja muiden aineistojen huomioimisen systemaattisesti maankäytön suunnittelussa.
Miten Zonation toimii?
- Tietojen keruu: Zonation käyttää laajaa tietoa esimerkiksi eri lajiryhmien elinympäristöistä. Tämä tieto voi sisältää esimerkiksi lajien levinneisyyskarttoja ja elinympäristöjen laatua kuvaavia tietoja.
- Priorisointi: Menetelmä arvioi ja järjestää alueet tärkeysjärjestykseen niiden suojeluarvon perusteella. Zonation pyrkii löytämään parhaan mahdollisen tasapainon eri suojelutavoitteiden välillä. Se voi esimerkiksi optimoida alueiden valintaa siten, että mahdollisimman monen lajin elinympäristöt säilyvät mahdollisimman hyvin.
- Tulosten visualisointi: Lopputulokset esitetään karttoina ja graafeina, jotka havainnollistavat eri alueiden tärkeyttä suojelutavoitteiden kannalta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Joel Jalkanen, joel.jalkanen@helsinki.fi, +35850478788
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiKuvat

Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus on enemmän kuin museo. Helsingin yliopistoon kuuluva Luomus ylläpitää yhtä maailman merkittävimmistä luonnontieteellisistä kokoelmista sekä tekee niihin liittyvää tutkimusta. Kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme