Valtuustoseminaarin pääaiheena palveluverkko ja talous

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen talous on vahvasti alijäämäinen. Vuosien 2023–2024 aikana kertynyt alijäämä on jo yli 133 miljoonaa euroa. Tämä on johtanut tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman laatimiseen, jonka tavoitteena on kattaa alijäämä vuoden 2029 loppuun mennessä. Ohjelma sisältää toimenpiteitä muun muassa henkilöstöön, palvelujen ostoon ja palveluverkkoon liittyen. Suunniteltu 66 miljoonan euron säästö vuosina 2025–2027 sekä lisätoimet vuosille 2028–2029 tukevat Keusoten tavoitteita säilyä itsenäisenä hyvinvointialueena ja turvata asukkaille lakisääteiset palvelut.

Palvelutarpeet Keski-Uudellamaalla kasvavat muuta maata nopeammin. Vuoteen 2045 mennessä ennustetaan erityisesti ikääntyneiden määrän kasvavan merkittävästi, kun taas lasten ja nuorten palvelutarve on jopa hienoisessa laskussa. Tämä edellyttää painopisteen siirtämistä kohti iäkkäiden palveluja sekä palvelurakenteiden uudistamista tehokkaammiksi ja joustavammiksi.

Palveluverkko on osa laajempia säästötoimenpiteitä

Talouden näkökulmasta palveluverkkoon kohdistuvat toimet ovat osa vuosien 2025–2027 aikana tavoiteltavia säästötoimenpiteitä. Palvelurakenteen keventäminen ja tilojen käytön tehostaminen tuottavat noin 2,6 miljoonan euron säästöt.

– Henkilöstörakennetta tarkastellaan ja palvelujen hankintoja kehitetään, jotta voimme säilyttää hyvinvointialueen toiminnan itsenäisenä ja vakaana. Kokonaisuuteen liittyy myös merkittäviä investointeja esimerkiksi uusiin ikääntyneiden ja vammaisten asumisyksiköihin, digipalveluihin sekä liikkuviin palveluihin, joiden avulla voidaan palvella asukkaita joustavammin koko alueella, toteaa hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio.

Hyvinvointialueella tarkastellaan kaikkien sote-kiinteistöjen käyttöä. Tavoitteena on vähentää tilankäyttöä 10–15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Tämän myötä suunnitelmissa on luopua muun muassa Kellokosken, Rajamäen ja Jokelan toimipisteistä sekä tarkastella Pornaisten ja Klaukkalan tilojen käyttöä. Osana tätä kokonaisuutta kehitetään myös uusia asumisyksiköitä, kuten ikääntyneiden hybridiasumista ja vammaispalvelujen yksiköitä vuosille 2027–2030.

Digitaalisuus on keskeinen osa tulevaisuuden palveluverkkoa. Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä kolmannes Keusoten palveluista on saatavilla digitaalisesti. OmaKeusoten digipalvelukokonaisuutta laajennetaan ja käyttöä seurataan aktiivisesti. Liikkuvia palveluja kehitetään alueille, joissa väestö ikääntyy ja julkisen liikenteen saavutettavuus on heikko. Kustannustehokkuutta arvioidaan jatkuvasti eri liikkuvien palvelujen osalta.

Tilaverkoston supistaminen ei tarkoita palveluiden lakkauttamista

Tilaverkoston supistaminen ja toimintojen keskittäminen suurempiin ja monipuolisempiin yksiköihin ei tarkoita palveluiden lakkauttamista, vaan niitä tullaan tarjoamaan muissa toimipisteissä, digitaalisena tai liikkuvana palveluna. Esityksen mukaan jokaisessa kunnassa säilyy jatkossakin vähintään yksi laajasti sotepalveluita tarjoava palvelupiste.

Keskittämisen myötä asiakkaille voidaan tarjota monipuolisempia ja paremmin yhteen sovitettuja palveluita, ja henkilöstön työskentelyolosuhteet ja osaamisen hyödyntäminen paranevat. Uudet digitaaliset ratkaisut ja asiakasohjauksen kehittäminen tukevat asukasta löytämään juuri hänelle sopivan palvelun oikea-aikaisesti ja tehokkaasti.

– Turvaamme asukkaille lakisääteiset palvelut yhdenvertaisesti vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa, kiteyttää aluevaltuuston puheenjohtaja Irma Pahlman.

Keusoten aluevaltuusto päättää palveluverkosta 22. toukokuuta.