Tuloksellinen vuorovaikutus ja johtajien tunnekyvykkyys tekevät työarjesta sujuvampaa - työnohjaus auttaa kehittymään

Maikku Siren, tamperelainen työelämävalmentaja ja johdon työnohjaaja CSLE (STOry), on tehnyt vuosien varrella paljon töitä erilaisten organisaatioiden kanssa. Toimialat ja tilanteet ovat vaihdelleet, mutta muutama teema toistuu useimmissa tapauksissa: vuorovaikutuksen ja tunnekyvykkyyden merkitys.

”Aivan avainasemassa tässä on johtaminen”, Maikku Siren toteaa ja kannustaa erityisesti johtajia hyödyntämään työnohjausta osana oman työn kehittämistä sekä työssä jaksamista.

Hektinen ja paineinen työelämä hankaloittaa tuloksellista vuorovaikutusta, koska kuormittuneena on vaikea olla hyvässä vuorovaikutuksessa ja myös tunnekuorma saattaa kasvaa yli sietoikkunan.

”Tämä on yksi keskeinen syy, miksi erityisesti johtajilla tulisi olla riittävä tunnekyvykkyys”, Maikku sanoo. ”On vaikea viedä mitään eteenpäin, jos ei ensin kohtaa niin asioita kuin ihmisiä – ja erityisesti ihmisiä. Vuorovaikutuksessa on kyse nimenomaan kohtaamisesta.”

Maikku Siren puhuu enemmin tunnekyvykkyydestä kuin tunnetaidoista, erityisesti johtamiseen liittyen. Tunnekyvykkyys sisältää tunnetaidot mutta myös ymmärryksen niiden vaikutuksesta vuorovaikutukseen. Taidot ovat menetelmiä ja kyvykkyys sitä, että osaa hyödyntää menetelmiä.

Johtaja kantaa vastuuta monella osa-alueella, joista yksi keskeisin on organisaation tai oman työyhteisön tunneilmasto. Pelkät taidot eivät riitä tukemaan tätä vastuuta vaan siihen tarvitaan syvempää ymmärrystä tunteiden merkityksestä.

Tuloksellinen vuorovaikutus syntyy halusta ja tarpeesta olla yhteydessä toisiin ihmisiin

Tuloksellisessa vuorovaikutuksessa asenne on yksi tärkeä avainteema. Asenne näkyy eleissä, ilmeissä, asennoissa, puhetapana. Se tulee näkyviin, vaikka pyrkisimme peittämään sen sanomalla muuta kuin mitä tarkoitamme. Johtamistyössä tämä voisi näkyä esimerkiksi asenteena työntekijöitä tai kilpailijaa kohtaan, jolloin puheensävy heistä voi olla vähättelevä.

”En usko, että tällöin saadaan strategiaa elämään tai tulosta aikaiseksi”, Maikku sanoo.

Asenne ratkaisee, ja asenne on myös se, johon jokainen voi itse vaikuttaa. Omien asenteiden tarkastelu ja tarvittaessa muuttaminen on kuitenkin monimutkaista ja vaatii yleensä jonkin ulkopuolisen reaktion, joka herättelee miettimään. Asenteista pitää ensin tulla tietoiseksi ja täytyy olla valmis tekemään työtä muutoksen eteen. Johtamistyössä ei-toivottuihin asenteisiin voi vaikuttaa vaatimalla sellaista vuorovaikutusta, joka lisää työarjen sujuvuutta ja vähentää ei-toivottua asennetta.

”Tässä saa ja pitää johtajien olla tiukkoina”, Maikku toteaa. ”Työnohjauksen kautta johtajat ja esihenkilöt voivat vahvistaa toivotunlaista jämäkkyyttä johtamistyössään.”

Tuloksellista vuorovaikutusta voi harjoitella

Vuorovaikutus on taito, jota voi ja pitää harjoitella. Ihminen on laumaeläin, mikä tarkoittaa sitä, että opimme toisiltamme ja yhdessä toistemme kanssa. Lapsi oppii vuorovaikutusta hoivaajiensa kanssa, päivähoidossa ja koulupolulla. Aikuisuuteen saavuttaessa meillä on lähtökohtaisesti jo aika hyvä ymmärrys vuorovaikutuksesta. Tarvitsemme kuitenkin säännöllisiä kohtaamisia, jotta säilytämme kosketuksen vuorovaikutukseen ja tunnekyvykkyyteen.

Viime vuosina toisten kohtaaminen on muuttunut muun muassa digitalisaation vuoksi. Se vähentää arjen kohtaamisia eli tilanteita, joissa meidän pitäisi olla vuorovaikutuksessa toisiimme. Kohtaamattomuus ei ole kuitenkaan vain hybridi- tai etätyötä tekevien ongelma vaan myös lähityötä tekevillä on kokemuksia ohitetuksi tulemisesta.

”Tämä saattaa liittyä siihen, että ihmiset ovat aika kuormittuneita ja silloin on vaikea kohdata toisia, koska se vaatii sitä energiaa”, Maikku pohtii. ”Työyhteisön tai tiimin yhteinen ryhmätyönohjaus antaa mahdollisuuden ja tilan kohtaamiselle, jossa voidaan turvassa ja rauhassa tarkastella vuorovaikutustilanteita sekä sitä, mikä olisi paras tapa vuorovaikuttaa.”

Konfliktissa katkennut yhteys voidaan palauttaa tuloksellisen vuorovaikutuksen avulla

Konfliktityöskentelyn tavoitteena on paitsi konfliktien selvittely, myös tukena toimiminen riittävän pitkään, jotta tilanteen aiheuttama turvattomuus hälvenee ja päästään vahvistamaan toimivaa työarkea. Vuorovaikutukseen liittyvät riitatilanteet eivät juuri koskaan ole vain suoraan konfliktissa olevien asia, vaan ne vaikuttavat työyhteisön jokaiseen jäseneen.

Tuloksellinen vuorovaikutus tarvitsee tunnekyvykkyyden ja vuorovaikutustaitojen lisäksi empatiaa. Empatia on keino pitää toisiin yhteyttä yllä.

”Vaikka muuta ei empatiasta muistaisikaan tai kovin syvällisesti siitä mitään tietäisi, niin tämä on empatian ydin. Vuorovaikutuksessa huomaa varmasti sen, jos yhteys katkeaa. Keskustelu muuttuu yksisuuntaiseksi, katsettasi ehkä vältellään, toisesta tulee levottomampi tai keskustelu loppuu täysin. Nämä ovat signaaleja siitä, että tässä hetkessä empatia ei ole läsnä. On toki hyvä muistaa, että vuorovaikutus ei ole vain yhden vastuulla, mutta tällaisissa hetkissä kannattaa tarkistaa omaa vuorovaikutustapaansa”, Maikku toteaa.

Mitä työnohjaus on?

STOry (Suomen työnohjaajat ry.) määrittelee työnohjauksen näin: ”Työnohjaus  on työhön, työyhteisöön ja toimintaympäristöön sekä johtamiseen liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla.”

Työnohjauksen tunnettuuden ja laadukkuuden eteen tehdään työtä, jotta entistä useampi löytäisi työnohjauksen työyhteisön kehittämisen ja työssä jaksamisen tueksi. Työnohjaajilla on monenlaisia taustoja ja eri koulutuksia ja joskus sopivan työnohjaajan löytäminen voi olla vaikeaa. Myös aiemmat ehkäpä hieman huonot kokemukset saattavat värittää ja vääristää ajatuksia työnohjauksen vaikuttavuudesta. Siksi onkin tärkeää, että työnohjausprosessin ensimmäisten kertojen jälkeen sekä työnohjaajalla että asiakkaalla on mahdollisuus päättää prosessi, jos syntyy kokemus siitä, että työnohjaajan tarjoama tapa työnohjata ei ole oikea siinä hetkessä.

Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia työnohjauksia, sillä näin voi löytää itselle sopivan. Työnohjaajan tehtävä on herätellä ja hoksautella hieman ehkä vaikeillakin kysymyksillä tarkastelemaan työhön liittyviä tilanteita ja tunteita. Ammattitaitoinen työnohjaaja kykenee tekemään tämän turvallisesti asiakkaan tilanteen huomioiden. Kysy rohkeasti lisää työnohjauksesta!