Yrittäjägallup: Suuret yritykset pidentävät laittomasti maksuaikoja

– Erityisesti isot firmat pitävät pieniä pankkeinaan rikkomalla maksuehtolakia, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo. 

Maaliskuussa tehdyn Yrittäjägallupin vastaajista 57 prosenttia kertoo, että käytössä olevista yli 30 päivän maksuajoista ei ole sovittu yrityksen kanssa lain edellyttämällä tavalla. 

Erityisesti liikekumppanin pitkistä maksuajoista kärsivät taloudellisesti teollisuus ja rakentaminen. 

Yrittäjät esittää, että hallitus ryhtyy toimiin pienyrittäjien aseman parantamiseksi. 

– Hallituksen tulisi tuoda esitys maksuehtolain muuttamisesta, jotta pienyritysten maksukyky saataisiin turvattua. Yleinen trendi on, että maksuaikoja pidennetään – osa lain mukaisesti ja osa lain vastaisesti. Myös lyhyemmät maksuaikojen viivästykset voivat aiheuttaa yrityksille ongelmia, koska palkat, verot ja muut kulut juoksevat, Toivonen sanoo.   

Yritysten edustajista noin kolmannes sanoo, että heidän maksuaikojaan on pidennetty kahden viimeisen vuoden aikana. Yleisimmin maksuaikojaan ovat pidentäneet suuret yksityiset yritykset (62 prosenttia).  Kyselyn mukaan myös pienet yritykset ovat pidentäneet omia maksuaikojaan aikaisempaa useammin. 

Pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä selvittävään Yrittäjägallupiin vastasi maaliskuussa 1 128 pk-yritysten edustajaa.  

Vain puolet yli kuukauden maksua odottaneista on sopinut asiasta 

Lain mukaan yritysten välisten laskujen maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on osapuolten välillä erikseen sovittu. 

Noin 70 prosenttia yrityksistä, joiden sopimuskumppanit ovat pidentäneet maksuaikojaan viimeisen kahden vuoden aikana, kertovat, että ne joutuvansa odottelemaan saataviaan yli 30 päivää. Teollisuudessa näyttää kyselyn perusteella olevan pisimmät maksuajat, sillä toimialan yrittäjistä 85 prosenttia toteaa joutuvansa odottamaan saataviaan yli 30 päivää.  

Näistä yrityksistä edelleen yli puolet kertoo, että lakia ei ole noudatettu, kun on käytetty yli 30 päivän maksuaikoja. Asiasta ei siis ole sovittu maksuehtolain edellyttämällä tavalla. Tämä sopimatta jättäminen on erityisesti palvelualojen sekä rakentamisen ja kaupan alan riesa. 

–  Puolessa niistä tapauksista, joissa palvelun tai tuotteen toimittanut yritys on joutunut odottamaan maksua yli kuukauden, ei ole sovittu pidemmästä maksuajasta, vaikka laki sitä vaatii. Tämä on iso ongelma, johon pitää puuttua. 

– Gallupissa yrittäjät raportoivat, että myös valtion- ja kuntayhtiöt ovat pidentäneet maksuaikoja yli 30 päivää tästä erikseen sopimatta. Vaadimme, että tämä asia selvitetään ja julkisissa yhtiöissä noudatetaan esimerkillisesti lakia, Toivonen sanoo. 

Pitkät maksuajat ajavat yrityksiä konkurssiin 

Pitkät maksuajat aiheuttavat taloudellista haittaa pk-yrityksille. Jos maksuaika on yli 30 päivää, haittaa aiheutuu jo yli 60 prosentille yrityksistä. Kun maksuajat nousevat 60 päivään ja siitä pidempiin aikoihin, taloudellista haittaa aiheutuu jopa 82 prosentille yrityksistä. 

–  On arvioitu, että neljännes konkursseista johtuu siitä, että yritys ei saa rahojaan ajallaan. Olemme nähneet viime aikoina ennätyskorkeita konkurssilukuja ja arvioimme määrän vielä pysyvän korkealla tasolla ainakin tämän vuoden. Siksikin on tärkeää, että lain rikkominen ja siitä yrittäjille aiheutuvat mittavat haitat loppuvat, Toivonen sanoo. 

Ongelma olisi ratkaistavissa viranomaisvalvonnalla 

Suomen Yrittäjät on jo pitkään tarjonnut lain rikkomisen estämiseksi ratkaisuja. Järjestö esittää, että tulee asettaa viranomainen valvomaan maksuehtolain noudattamista. Samaan mieltä on myös yli puolet pk-yrityksistä.  

Toimialoista erityisesti teollisuudessa (62 %) ja rakentamisessa (57 %) valvonta sai kannatusta. Myös suuremmat, kymmenen tai enemmän työllistävät pk-yritykset kannattivat valvovan viranomaisen perustamista (61 %). 

–  Viime hallituskaudella oikeusministeriön työryhmä teki perusteellisen ehdotuksen, miten lain rikkominen saataisiin kuriin viranomaisvalvonnalla. Tämä lakiehdotus tulisi nyt etsiä pikaisesti käyttöön ja tuoda eduskuntaan, Toivonen vaatii. 

Myös komissio on esittänyt uutta maksuehtoasetusta, jonka mukaan jäsenmaissa tulisi asettaa viranomainen valvottava maksuaikoja. 

–  Ehdotus on pääosin hyvä ja pitää sisällään Yrittäjien ajamia asioita. Maksuaikoja lyhentämällä ja valvontaa tehostamalla parannettaisiin erityisesti pienempien yritysten maksukykyä. 

Valitettavasti maksuehtoasetus on neuvostossa jumissa, koska jäsenvaltiot ovat erimielisiä useista asetuksen kohdasta.  

–  Pitkät maksuajat ja lain räikeä rikkominen ovat ongelmia, jotka eivät ratkea odottelemalla. Sen vuoksi meidän tulee kansallisesti ryhtyä määrätietoisesti toimiin, joilla turvataan erityisesti pienten yritysten maksukyky ja toimintaedellytykset. 

Yhteenveto

• Laskujen maksuaikojen pidentäminen koskee 135 000 pk-yritystä. 
• Eniten taloudellista haittaa maksuaikojen pidennyksistä on aiheutunut teollisuudelle (49 % vastaajista) ja rakentamiselle (34 %). 
• Yritysten välisten laskujen maksuaika saa ylittää 30 päivää, jos siitä on yhdessä sovittu. 
• Lähes 60 prosenttia yrityksistä kertoo, että asiasta ei ole sovittu niissä tapauksissa, kun maksuaikoja on yritysten välillä pidennetty yli 30 päivää. 
• Eniten asiantuntijapalvelualan (73 %), muiden palvelujen (57 %) ja rakentamisalan (56 %) yritykset sekä yksinyrittäjät (65 %) raportoivat, että sopimuskumppani ei noudata maksuehtolakia. 

Tutustu tuloksiin tarkemmin tästä.

Näin kysyttiin 

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Gallupiin vastasi 1 128 pk-yritysten edustajaa 12.–19. 3.2025. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta 2,9 prosenttiyksikköä.