Teknologiateollisuus: 70 % nuorista aikuisista oltava korkeakoulutettuja 2040

Suomen kaltaisen pienen vientimaan ainoa menestymisen mahdollisuus riippuu innovaatioista, huippuosaamisesta ja korkeasta tuottavuudesta. Tämä edellyttää merkittäviä panostuksia koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Ongelma kestävän talouskasvun saavuttamisessa on, että inhimillisen pääomamme kasvu on pysähtymässä. 

Tällä hetkellä vain noin 40 prosenttia Suomen nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja. Hallituksen tavoite onkin nostaa 25–34-vuotiaiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoite pysäyttäisi inhimillisen pääomamme laskun, mutta se ei riitä turvaamaan kasvua. Suomen Pankin kasvuskenaarion mukaan vain 70 prosentin tavoite – yhdistettynä riittävään maahanmuuttoon – voi jatkaa kasvua. 

– Teknologiateollisuus hakee kiivaasti kasvua ja kilpailuetua uusista teknologioista ja innovaatioista, ja olemme sitoutuneet hyvin korkeaan T&K-asteeseen. Kasvutavoitteemme ei ikinä onnistu, jos meillä ei ole tarpeeksi korkeakoulutettua työvoimaa eikä osaamisen tasomme ole riittävä, toimitusjohtaja Minna Helle sanoo. 

Suurin osa OECD-maista on kasvattanut voimakkaasti nuorten aikuisten koulutustasoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan Helsingin seudulla nuorista aikuisista hieman alle puolet on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun Tukholman seudulla vastaava luku on 62, Kööpenhaminassa 61 ja Oslossa 63 prosenttia. Yhdysvaltojen osavaltioiden joukossa Helsingin seutu sijoittuisi juuri keskitason yläpuolelle.  

– OECD:n kärkimaissa korkeakoulutusaste lähenee jo nyt 70:ää prosenttia. Tässä joukossa Suomi ei juuri houkuttele T&K-intensiivisiä yrityksiä, ja me menetämme kilpailuetua vuosi vuodelta. Meidän on aivan pakko tehdä erittäin nopea suunnitelma korkeakoulutettujen nuorten määrän kasvattamiseen isosti, Helle sanoo. 

Pelkästään teknologiateollisuuden kasvun osaajatarpeesta nyt jo 65 prosenttia kohdistuu korkeakoulutettuihin. Samaan aikaan erityisesti toimihenkilöiden eläköityminen kiihtyy ja lisää korkeakoulutettujen tarvetta myös korvaavissa rekrytoinneissa, suhdanteista riippumatta. 

Ammattiosaajien tarve ei katoa 

Ammattiosaajien tarve ei ole katomassa mihinkään. Päinvastoin: heidän panoksensa tulee edelleen olemaan merkittävä ja laadukas ammatillinen koulutus on tavoitteen saavuttamiseksi välttämätön.  

– Tavoitteemme korostavat ammatillisen koulutuksen tärkeyttä, sillä yhä useamman ammatillisesta valmistuvan tulisi myös jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Valmistuvien ammattitaidon ja yleisten työelämävalmiuksien tulisi vastata paremmin yritysten tarpeita, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.  

Olennaista on, että jatkossa ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat työllistyvät nykyistä paremmin heti valmistumisensa jälkeen ja että työvoimakoulutus saadaan korkealle tasolle. Lisäksi ammatillisen koulutuksen on tarjottava entistä vahvemmat valmiudet korkeakouluopintoihin, jotta opintopolku olisi sujuva ja tukisi osaamisen kehittämistä. 

– Voisiko kehittää kokonaan uusia ammatillisen koulutuksen tutkintoja, joiden tarkoitus olisikin erityisesti johtaa ammattikorkeakouluopintoihin? Tällainen rakenne saattaisi saada myös yhä useamman korkeakoulutetun vanhemman kannustamaan lapsiaan valitsemaan ammatillisen linjan, Pöntynen pohtii. 

Fakta: 70 %:n tavoite on mahdollista toteuttaa 

• Yrityksille tärkeintä on olennainen osaaminen, joten tavoitteessa ei tule katsoa pelkästään tutkinnon saaneita. Tavoitteessa tulee huomioida myös ne nuoret aikuiset, joilla on merkittävä määrä korkeakouluopintoja mutta ei loppututkintoa 
• Vuoden 2040 Suomen 25–34-vuotiaiden ikäluokka on noin 650 000 henkeä. 70 prosentin tavoitteessa tästä ikäluokasta 450 000 nuoren tulisi suorittaa tutkinto tai työllistymisen kannalta riittävä määrä opintoja seuraavien 15 vuoden aikana. 
• Korkeakoulutuksen aloittaa opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan vuosittain noin 58 000 opiskelijaa, heistä 42 000 täysin uusia. 70 prosentin tavoitteen mukainen, vuotuinen uusien opiskelijoiden aloittajatarve vuosina 2025–2035 olisi noin 55 000, kun huomioidaan, että aiemmista ikäluokista vielä ainakin 70 000:n tulisi aloittaa korkeakouluopinnot. Tämä edellyttää korkeakouluihin arviolta 13 000:ta lisäpaikkaa ja ne tulee kohdentaa aloille, jotka tukevat talouskasvua.  
• • 6 000 paikkaa tulisi lisätä korkeakoulutuksen kapasiteetin kasvattamisella. 
  • 4 000 paikkaa voidaan saada vähentämällä päällekkäisiä tutkintoja. 
  • 3 000 paikkaa voi syntyä kansainvälisten opiskelijoiden siirtymisestä täyskatteellisiin lukuvuosimaksuihin.