Muovijätteen kierrätystavoitteesta jääminen maksoi Suomelle 89 miljoonaa euroa vuonna 2024 – ratkaisuna korttipakan kokoinen tietokone

Euroopan unionin Green Deal -sopimus velvoittaa jäsenmaita kierrättämään ja uudelleenkäyttämään kotitalousjätteitään. Vuonna 2025 kotitalousjätteestä tulisi hyödyntää 55 prosenttia. Vuonna 2024 kierrätysaste jäi Suomessa kuitenkin vain 45 prosenttiin.

Osa EU:n strategiaa ovat kierrättämättä jätetystä jätteestä perittävät maksut. Esimerkiksi kierrättämättä jääneestä muovijätteestä EU perii 80 sentin maksun kiloa kohden. Suomi on maksanut näitä muovimaksuja EU:lle vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Yksi mahdollisuuksista on hyödyntämiskelpoisten jätteiden tunnistaminen jätteenkäsittelylaitoksilla. Uusinta teknologiaa ei tällä hetkellä hyödynnetä tunnistusprosessissa juuri lainkaan, ja tunnistamatta jääneet poikkeavat jätteet johtavat sanktioiden lisäksi pahimmillaan myös vaaratilanteisiin jätelaitoksilla.

Mustasaaressa, Vaasan alueella toimivan kiertotalousyritys Westenergyn Strategic Policy Officer Camille Dubostin mukaan Ekoälyä-hanke tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia reaaliaikaiseen jätteentunnistukseen. Teknologian hyödyntäminen voi johtaa kierrätysasteen paranemiseen, jätteen tuottajien vastuuttamiseen sekä datan tuottamiseen päättäjille, jotta kierrätystavoitteista voidaan muokata materiaalikohtaisempia ja realistisempia.

Tavoitteena pilottikäyttö jätteenkäsittelylaitoksella jo tänä vuonna

Vuonna 2024 käynnistynyt Ekoälyä-hanke ratkoo jätteentunnistukseen liittyviä ongelmia anturiteknologian ja koneoppimisen avulla. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Turun Yliopiston ja Westenergyn yhteistyöprojektissa kehitetään edullista ja liikuteltavaa tunnistusratkaisua jätteenkäsittelylaitoksille.

– Syksyksi 2025 suunnittelemme neljää pilottia tunnistuksen ja antureiden testaamiseen yhteistyökumppaneiden jätteidenkäsittelyprosesseissa. Pilotit toteutetaan neljässä eri jätehuoltoketjun pisteessä, jossa teknologian on arvioitu tuovan eniten apua, projektipäällikkö Sami Nykter Haaga-Heliasta kertoo.

Vastaavia ratkaisuja voidaan asentaa myös kuljetusautoihin ja jäteastioihin. Ohjelmistoa pyörittävään pientietokoneeseen voidaan yhdistää erilaisia antureita, jotka tunnistavat jätelajeja ja niiden koostumuksia muun muassa muodon ja tiheyden perusteella.
Hankkeessa kootaan tälläkin hetkellä relevanttia jätedataa, siis aitoa suomalaista jätettä, jotta kone oppii tunnistamaan eri jätteitä myös haastavimmissa kuormissa.