HSY

Ilmansaasteiden pitoisuudet nykyään matalia Helsingin satamissa

15.5.2025 09:10:09 EEST | HSY | Tiedote

Jaa

Helsingin satamien ilmansaasteiden pitoisuudet ovat nykyään matalia, kertovat HSY:n mittaukset. Tähän ovat vaikuttaneet sekä autokannan uusiutuminen ja pakokaasupäästöjen puhdistuminen että laivaliikenteen päästöjen vähentyminen. Myös maasähköön siirtyminen on vähentänyt laivapäästöjä satamissa.

Ilmakuva Vuosaaren satamasta.
HSY mittasi ilmanlaatua viime vuonna Vuosaaren satamassa. Satama-alueiden ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa autoliikenne ja laivaliikenteen päästöt. Kuva: Suomen Ilmakuva / Helsingin Satama.

Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet

Satamien ilmanlaatuun vaikuttavat laivojen päästöjen lisäksi liikenne satama-alueella. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on seurannut Katajanokan, Länsisataman, Etelärannan ja Vuosaaren satamien ilmanlaatua vuodesta 2009 alkaen. Ilmanlaadun mittausaseman paikka vaihtelee eri vuosina.

- Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet noin 20 vuoden aikana, ja se näkyy myös ilmanlaadussa. Esimerkiksi rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku sen jälkeen, kun laivaliikenteen päästönormit tiukentuivat vuonna 2010 ja 2015, kertoo HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen. 

Ilmanlaadun mittausaseman lisäksi Länsisatamassa, Etelärannassa ja Katajanokalla seurataan pienillä keräimillä pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksia vuosittain. Näitä mittauksia on tehty jo lähes 20 vuoden ajan.

- Rikkidioksidin lisäksi myös typpidioksidin pitoisuudet ovat vähentyneet merkittävästi Helsingin satamissa pitkällä aikavälillä. Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksien puolittuminen johtuu autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta sekä laivaliikenteen päästöjen vähenemisestä, Korhonen sanoo.

Ilmanlaatua mitattiin Vuosaaren satamassa viime vuonna

Vuonna 2024 ilmanlaadun mittausasema sijaitsi Vuosaaren satamassa. Ilmasta mitattiin muun muassa typpidioksidia, rikkidioksidia, hengitettäviä hiukkasia, pienhiukkasia ja hiukkasten lukumäärää.

- Vuosaaressa on seurattu ilmanlaatua aiemmin vuonna 2016. Vuonna 2024 kaikkien mitattujen ilmansaasteiden pitoisuudet laskivat noin neljänneksellä verrattuna vuoteen 2016. Pitoisuudet olivat alle ilmanlaadun raja-arvojen, Korhonen kertoo.

Satamien ilmansaasteiden pitoisuudet vaihtelevat laivojen tulo- ja lähtöaikojen mukaan. Esimerkiksi Vuosaaressa on selvästi havaittavissa typpidioksidin pitoisuuksien nousu aamulla ja illalla.

- Ilmansaasteiden pitoisuuksista näkee selkeästi, milloin laivat saapuvat ja lähtevät satamista. Pitoisuudet vaihtelevat laivoille tulevan ja poistuvan liikenteen rytmin mukaan. Arkena pitoisuudet ovat korkeampia kuin viikonloppuisin, Korhonen selventää.

Maasähköllä vähennetään laivojen satamassaolon päästöjä

Vuosaaren sataman ensimmäinen maasähköliitäntä otettiin käyttöön vuoden 2024 kesällä, ja lisää liitäntöjä on suunnitteilla. Maasähköllä tarkoitetaan järjestelmää, joka toimittaa satamassa olevalle alukselle maissa tuotettua sähköä.

- Kun laiva saapuu satamaan, sen ei tarvitse pitää apukoneitaan käynnissä tuottamassa sähköä, vaan se voi kytkeytyä maasähköön. Tämä vähentää laivan satamassaolon aikana aiheutuneita päästöjä merkittävästi, Helsingin Sataman vastuullisuus- ja HSEQ-päällikkö Andreas Slotte kertoo.

Ensimmäinen maasähköjärjestelmä valmistui jo vuonna 2012 Katajanokalle. Ensimmäiset maasähköliitännät rakennettiin Helsingin keskustassa oleviin satamiin, joissa asutusta on satamien läheisyydessä. Näin ilmapäästöjen vähennyksillä saatiin merkittävimmät vaikutukset ilmanlaatuun siellä, missä ilmansaasteille altistujia on myös eniten. 

Tietoa ilmansaasteista

  • Ulkoilmassa oleva rikkidioksidi on pääosin peräisin energiantuotannosta ja laivojen päästöistä. Rikkidioksidipäästöt ovat laskeneet huomattavasti viime vuosikymmenten aikana, joten pitoisuudet ulkoilmassa ovat nykyisin matalia.

  • Hengitysilmassa olevat typenoksidit ovat peräisin liikenteen, erityisesti dieselautojen ja raskaan liikenteen, päästöistä. Satamien lähellä myös laivaliikenteen päästöt nostavat pitoisuuksia. Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia ja lisää hengityselinoireita erityisesti lapsilla ja astmaatikoilla.

  • Hengitettävät hiukkaset ovat suurimmaksi osaksi liikenteen nostattamaa katupölyä, joka voi aiheuttaa haittaa terveydelle. Katupölyn pitoisuuksien kohoaminen heikentää erityisesti hengityssairaiden hyvinvointia.

  • Pienhiukkasia syntyy pääasiassa liikenteen ja puunpolton päästöistä. Lisäksi niitä kulkeutuu pääkaupunkiseudulle maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasia pidetään erityisen haitallisina terveydelle, sillä ne pääsevät tunkeutumaan keuhkojen ääreisosiin saakka.

  • Ilmasta mitataan hiukkasten lukumääräpitoisuutta perinteisen massapitoisuuden lisäksi. Kaupunki-ilmassa lukumääräpitoisuus kuvaa erityisen hyvin pakokaasujen lähipäästöistä peräisin olevia ultrapieniä hiukkasia, jotka kulkeutuvat hengityselinten ääreisosiin saakka. Tärkeimmät päästölähteet pääkaupunkiseudulla ovat ajoneuvot ja työkoneet sekä laiva- ja lentoliikenne. 

Lisätietoja:

Avainsanat

ilmanlaatulaivaliikennesatamailmansaasteet

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ilmakuva Vuosaaren satamasta.
HSY mittasi ilmanlaatua viime vuonna Vuosaaren satamassa. Satama-alueiden ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa autoliikenne ja laivaliikenteen päästöt. Kuva: Suomen Ilmakuva / Helsingin Satama.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.                         

Tehdään yhdessä maailman kestävin kaupunkiseutu!

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n uusi hallitus on valittu27.6.2025 10:56:50 EEST | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän yhtymäkokous päätti 27.6.2025 kokouksessaan asettaa hallituksen ja tarkastuslautakunnan nelivuotiskaudeksi 2025 - 2029. Toimielinten kokoonpano määräytyy HSY:n perussopimuksen mukaisesti jäsenkuntien asukaslukujen ja kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Kokoonpanossa on otettu huomioon myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valmistelee ja panee täytäntöön yhtymäkokouksen päätökset ja valvoo kuntayhtymän etua. Hallitus edustaa kuntayhtymää työnantajana ja vastaa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikasta, huolehtii kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä vastaa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Hallitus koostuu 14 varsinaisesta jäsenestä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä seitsemän on Helsingistä, kolme Espoosta, kolme Vantaalta ja yksi Kauniaisista. Hallituksen puheenjohtaja

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye