Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin

Ahdistuneisuudesta tulee ongelma, kun se yleistyy koskemaan elämän eri osa-alueita ja aiheuttaa kohtuutonta huolta. Nuorten yleistyneen ahdistuneisuuden oireet ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä on tullut yhä keskeisempi nuorten mielenterveyden ongelma. Yleistyneen ahdistuneisuuden tunnusmerkki on liiallinen ja hallitsemattomissa oleva murehtiminen, joka voi vaikuttaa monella tavalla nuoren arkeen, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja tunne-elämään.

− Nuori, jolla on yleistyneen ahdistuneisuuden oireita, murehtii tavanomaisia asioita, kuten koulutöitä, ystävyyssuhteiden vaikeuksia sekä itseä tai läheisiä uhkaavia terveysongelmia ja onnettomuuksia, Kati Kajastus kertoo. 

– Murehtiminen on kuitenkin voimakkaampaa, useammin toistuvaa ja vaikeammin hallittavissa olevaa kuin ihmisillä keskimäärin. Lisäksi yleistyneen ahdistuneisuuden oireisiin liittyy usein kehon hankalia tuntemuksia, kuten jatkuvaa lihasjännitystä, vaikeutta rentoutua tai vatsakipua.

Yleistynyt ahdistuneisuus on ongelma, jota ei aina tunnisteta eikä siksi lähdetä hoitamaan. Ylenmääräinen huolestuneisuus helpottuu kuitenkin harvoin itsekseen, koska murehtimisen kierre voi syventyä, kun siihen ei puututa. Eniten tutkittu hoitomuoto yleistyneeseen ahdistuneisuuteen on kognitiivisesti suuntautunut psykoterapia, jossa huoliajatuksia haastetaan ja opetellaan uudenlaisia käyttäytymistapoja. Jotta voidaan kehittää yhä tehokkaampia helpotuskeinoja ahdistuneisuuteen, on tärkeää saada tietoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyvistä tekijöistä nuorten elämässä.

Kati Kajastuksen tutkimuksessa tarkasteltiin yli sadan tuhannen suomalaisnuoren vastauksia Kouluterveyskyselyyn ja yhteyksiä vastausten välillä. Tulokset osoittivat, että yleistynyt ahdistuneisuus liittyy kouluympäristössä sekä vuorovaikutuksessa ilmeneviin sosiaalisiin vaikeuksiin että koulutehtävissä ilmeneviin akateemisiin vaikeuksiin.

Ahdistunut nuori kärsii keskimääräistä selvästi todennäköisemmin esimerkiksi vaikeuksista valmistautua kokeisiin, keskittyä koulutyöhön ja saada tehtyä lukemis- ja kirjoitustehtäviä. Lisäksi hänellä voi olla vaikeuksia vuorovaikutuksessa kavereiden kanssa tai ryhmätöiden tekemisessä.

− Yleistynyt ahdistuneisuus on nuorilla yhteydessä myös alle 7,5 tuntia kestävään yöuneen sekä liialliseen internetin käyttöön, riippumatta siitä, onko nuorella samanaikaisesti esimerkiksi masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa, tutkija kertoo.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan luotettavasti mitata alun perin aikuisia varten kehitetyllä lyhyellä ahdistuneisuuskyselyllä (GAD-7). On tärkeää tunnistaa nuoren ylenmääräinen murehtiminen erityisesti kouluympäristössä, jossa ahdistuneisuus liittyy monenlaisiin vaikeuksiin. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävissä hoidoissa kannattaa jatkossa ottaa huomioon myös ahdistuneisuusoireiden ja keskeisten elämäntapatekijöiden, kuten liiallisen internetin käytön, väliset yhteydet.

Kati Kajastus on psykologi, psykoterapeutti, data-analyytikko ja tietokirjailija, joka on keskittynyt ahdistuneisuuden hoitamiseen ja tutkimiseen. Hän työskentelee psykoterapeuttina ahdistuksen ja murehtimisen hoidon parissa ja pitää koulutuksia ahdistuneisuuteen liittyvistä aiheista.

Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta

Psykologian maisteri, valtiotieteiden maisteri Kati Kajastuksen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Generalized Anxiety Among Finnish Adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025 kello 13 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Max Karukivi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Klaus Ranta Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.