Väitös: Suomalaisnuorten yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä elämäntapoihin ja opiskeluvaikeuksiin
Psykologian maisteri ja valtiotieteiden maisteri Kati Kajastus tutki väitöskirjassaan suomalaisnuorten yleistynyttä ahdistuneisuutta, joka ilmenee kohtuuttomana murehtimisena ja kehollisina oireina. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan mitata luotettavasti lyhyellä kyselyllä. Yleistynyt ahdistuneisuus on yhteydessä nuorten opiskeluvaikeuksiin sekä elämäntapoihin, kuten liialliseen internetin käyttöön.
Ahdistuneisuudesta tulee ongelma, kun se yleistyy koskemaan elämän eri osa-alueita ja aiheuttaa kohtuutonta huolta. Nuorten yleistyneen ahdistuneisuuden oireet ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä on tullut yhä keskeisempi nuorten mielenterveyden ongelma. Yleistyneen ahdistuneisuuden tunnusmerkki on liiallinen ja hallitsemattomissa oleva murehtiminen, joka voi vaikuttaa monella tavalla nuoren arkeen, kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin ja tunne-elämään.
− Nuori, jolla on yleistyneen ahdistuneisuuden oireita, murehtii tavanomaisia asioita, kuten koulutöitä, ystävyyssuhteiden vaikeuksia sekä itseä tai läheisiä uhkaavia terveysongelmia ja onnettomuuksia, Kati Kajastus kertoo.
– Murehtiminen on kuitenkin voimakkaampaa, useammin toistuvaa ja vaikeammin hallittavissa olevaa kuin ihmisillä keskimäärin. Lisäksi yleistyneen ahdistuneisuuden oireisiin liittyy usein kehon hankalia tuntemuksia, kuten jatkuvaa lihasjännitystä, vaikeutta rentoutua tai vatsakipua.
Yleistynyt ahdistuneisuus on ongelma, jota ei aina tunnisteta eikä siksi lähdetä hoitamaan. Ylenmääräinen huolestuneisuus helpottuu kuitenkin harvoin itsekseen, koska murehtimisen kierre voi syventyä, kun siihen ei puututa. Eniten tutkittu hoitomuoto yleistyneeseen ahdistuneisuuteen on kognitiivisesti suuntautunut psykoterapia, jossa huoliajatuksia haastetaan ja opetellaan uudenlaisia käyttäytymistapoja. Jotta voidaan kehittää yhä tehokkaampia helpotuskeinoja ahdistuneisuuteen, on tärkeää saada tietoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyvistä tekijöistä nuorten elämässä.
Kati Kajastuksen tutkimuksessa tarkasteltiin yli sadan tuhannen suomalaisnuoren vastauksia Kouluterveyskyselyyn ja yhteyksiä vastausten välillä. Tulokset osoittivat, että yleistynyt ahdistuneisuus liittyy kouluympäristössä sekä vuorovaikutuksessa ilmeneviin sosiaalisiin vaikeuksiin että koulutehtävissä ilmeneviin akateemisiin vaikeuksiin.
Ahdistunut nuori kärsii keskimääräistä selvästi todennäköisemmin esimerkiksi vaikeuksista valmistautua kokeisiin, keskittyä koulutyöhön ja saada tehtyä lukemis- ja kirjoitustehtäviä. Lisäksi hänellä voi olla vaikeuksia vuorovaikutuksessa kavereiden kanssa tai ryhmätöiden tekemisessä.
− Yleistynyt ahdistuneisuus on nuorilla yhteydessä myös alle 7,5 tuntia kestävään yöuneen sekä liialliseen internetin käyttöön, riippumatta siitä, onko nuorella samanaikaisesti esimerkiksi masennusta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa, tutkija kertoo.
Tutkimuksen tulosten mukaan nuoren yleistynyttä ahdistuneisuutta voidaan luotettavasti mitata alun perin aikuisia varten kehitetyllä lyhyellä ahdistuneisuuskyselyllä (GAD-7). On tärkeää tunnistaa nuoren ylenmääräinen murehtiminen erityisesti kouluympäristössä, jossa ahdistuneisuus liittyy monenlaisiin vaikeuksiin. Nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävissä hoidoissa kannattaa jatkossa ottaa huomioon myös ahdistuneisuusoireiden ja keskeisten elämäntapatekijöiden, kuten liiallisen internetin käytön, väliset yhteydet.
Kati Kajastus on psykologi, psykoterapeutti, data-analyytikko ja tietokirjailija, joka on keskittynyt ahdistuneisuuden hoitamiseen ja tutkimiseen. Hän työskentelee psykoterapeuttina ahdistuksen ja murehtimisen hoidon parissa ja pitää koulutuksia ahdistuneisuuteen liittyvistä aiheista.
Väitöstilaisuus perjantaina 16. toukokuuta
Psykologian maisteri, valtiotieteiden maisteri Kati Kajastuksen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Generalized Anxiety Among Finnish Adolescents tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 16.5.2025 kello 13 Pinni B -rakennuksen auditoriossa 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Max Karukivi Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Klaus Ranta Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kati Kajastus
kati.kajastus@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Väitös: Digitaalisessa maailmassa kuluttajien yksityisyyskokemus on jatkuvassa muutoksessa17.6.2025 08:54:53 EEST | Tiedote
Kuluttajien kokemus henkilökohtaiseen dataan liittyvästä yksityisyydestä ei ole pysyvä, vaan rakentuu yhä uudelleen arjen tilanteissa. KTM Johanna Horppu esittää väitöskirjassaan, että yksityisyys on monitasoinen käsite, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä vain tiedon, vaan myös tunteiden perusteella.
Väitös: Pajtim Statovci käsittelee siirtolaisuuteen liittyvää etnistä stereotypisointia, rasismia ja queeriyttä16.6.2025 13:29:00 EEST | Tiedote
Etniset stereotypiat, rasismi, queer-näkökulmat ja kulttuurinen identiteetti ovat ajankohtaisia ja merkittäviä teemoja niin yksilön kuin yhteisönkin tasolla – sekä kaunokirjallisuudessa että laajemmin kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Flóra Várkonyi tutkii niitä Pajtim Statovcin alkutuotantoon kuuluvissa romaaneissa Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016). Monografia on ensimmäinen väitöstutkimus Suomessa ja kansainvälisestikin tunnetun ja palkitun kirjailijan teoksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme