Kansallismuseon peruskorjauksen ja uudisosan rakentamisen puoliväli häämöttää

JKMM Arkkitehtien suunnitteleman Kansallismuseon uudisosan rakennustyöt valmistuvat vuoden 2026 lopulla. Laajennukseen ja koko museokokonaisuuteen tulevia sisältöjä ja palveluita suunnitellaan kovaa vauhtia.  

"Kansallismuseon työmaalla liikkuessa voi jo hahmottaa, kuinka merkittäviä uusia toimintamahdollisuuksia uudisosan ja päärakennuksen muutosten myötä meille avautuu. On ollut ilo seurata rakennushankkeiden sujuvaa etenemistä, korkeaa laatua ja toimijoiden ammattitaitoa. Voimme myös vihdoin konkreettisesti edetä tuotannoissamme nyt, kun myös Suomen kansallismuseon toiminnan määrärahoitukseen on saatu myönteinen päätös hallitukselta. Työstämme parhaillaan kaikkea sitä, jonka vuoksi Kansallismuseoon tullaan sen avauduttua – näyttelyitä, tilojen sisustussuunnittelua, museokauppoja ja ravintolapalveluiden konseptia. Uudistuvan vierailukokemuksen luomiseen osallistuvat myös monet yhteistyökumppanimme”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo. 

Rakennuksen uudisosa toteutetaan Kansallismuseon pihapuistoon niin, että sen näyttely- ja yleisötilat sijaitsevat maan pinnan alapuolella. Maan päälle nousee lasiseinäinen ravintolapaviljonki ja yksi museon uusista sisäänkäynneistä. Uudisosa yhdistyy historialliseen päärakennukseen maan alla. Lisäksi aiemmin museoravintolan terassina toiminut Halkopihana tunnettu sisäpiha katetaan. Hanke on rakennusteknisesti vaativa, sillä historiallinen päärakennus on tiiviissä kaupunkirakenteessa sijaitseva korkean tason suojeltu rakennus. 

Lisärakennuksen työmaalla työskentelee noin sata ammattilaista päivittäin. Rakentamisen aikana työmaalla on työskennellyt tähän mennessä yhteensä 1 152 ihmistä. Itse rakennus on arkkitehtonisesti kunnianhimoinen ja rakentamisen näkökulmasta erittäin vaativa. 

“Työt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti.  Lisärakennuksen paikallavalettu teräsbetonirunko on valmis, kerrosten väliset elementtiportaat on asennettu ja näyttelysalikerroksen maanvaraiset lattiat ovat valmiit. Sisävalmistusvaiheen rakennustyöt ovat käynnissä ja talotekniset asennustyöt etenevät aikataulun mukaisesti”, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jukka Lallo kertoo.  

Kiinnostavimpia, haastavimpia ja näyttävimpiä työvaiheita kuuluu maan päälle pihapuistoon muodostuvan lasisen paviljonkirakennuksen rakentamiseen. Paviljongin maljaksi kutsuttu kattorakenne on muodoltaan pallokalotti, 43 metriä halkaisijaltaan. Rakenne koostuu 12:sta kellon viisareiden muotoon asennetusta teräsristikosta ja niiden väliin asennetuista teräspalkeista, jotka kannattelevat ympyränmuotoista teräsbetonista kattolaattaa.  

Maljan yläpohjan pintarakenteeksi tulee kasvikatto, jonka tihkukastelujärjestelmää varten asennetaan kevään aikana veden- ja lämmöneristeet sekä katon rakennekerrokset. Valmiina maljan omapaino on noin 1400 tonnia. Koko maljarakenne tukeutuu halkaisijaltaan 3,8 metrin levyisen teräsbetonisen lieriön välityksellä kallion varaan perustettuun hissikuiluun.     

”Maljan ristikoiden alaosaan on kiinnitetty teräksinen apurunko, johon parhaillaan asennetaan Saksasta toimitettuja uniikkiin muotoon poltettuja keraamisia laattoja. Pallopinnan muotoon asennettava laatoitus koostuu kolmesta eri muotoisesta laattakuviosta. Yksittäisiä laattoja asennetaan yhteensä yli 5 000 kappaletta, kukin laatta painaa noin 20 kiloa ja ne kiinnitetään matemaattisesti hyvin tarkasti suunniteltuun muotokuvioon.  Keskikesällä alkaa hollantilaisen toimittajan toteuttama paviljongin kaarevan lasisen julkisivuvaipan asennus. Kaksi metriä leveät ja noin viisi metriä korkeat kaarevat lasielementit ovat poikkeuksellisen suuria, painavia ja ne tullaan asentamaan ilman erillistä tukirunkoa”, Lallo kuvailee. 

Historiallisen päärakennuksen peruskorjauksessa alkuperäistä enemmän esiin

Kansallismuseon historiallisen päärakennuksen peruskorjaus käynnistyi marraskuussa 2023, ja se valmistuu syksyllä 2026. Vuonna 1910 valmistunut Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen suunnittelema päärakennus on edellisen kerran restauroitu vuosina 1997–2000. Peruskorjaus kohdistuu historialliseen päärakennukseen, pihapuistoa ympäröivään muuriin ja pihan pohjoisosan Vaunuvajaan. Peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa vesikatot ja julkisivut, parannetaan ilmanvaihtoa sekä muokataan toimistototiloja Suomen kansallismuseon ja Museoviraston työntekijöille. Osana Kansallismuseon laajennusta peruskorjaushankkeessa katetaan teräs- ja lasirakenteella nykyinen kylmä Halkopiha lämpimäksi sisätilaksi. 

Peruskorjauksessa pyritään rakennussuojelun ohjaamana säilyttämään ja osin myös palauttamaan historiallisen päärakennuksen alkuperäisiä teknisiä ratkaisuja.  
 
”Peruskorjaus tehdään mahdollisimman pitkälle alkuperäistä rakennustapaa kunnioittavin palauttavin ja kestävin menetelmin, Museoviraston asiantuntijoiden ohjaamana ja valvomana. Luonnonkiviseinien yläpuoliset seinäpinnat museoon tehtiin alun perin rappaamalla ja kalkkimaalattuina. Nyt alkuperäistä vastaava kalkkimaalaus palautetaan seiniin, joita on vuosikymmenten varrella käsitelty sementtipitoisilla laasteilla ja maaleilla", Museoviraston käyttöpäällikkö, arkkitehti Tomi Nikander sanoo. 

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa museorakennuksen jyrkät kattopinnat toteutettiin maailman suurimman ja laadukkaimman walesilaisen liuskekivikaivoksen Penrhyn kivilaatoista. Katon korjaaminen tehdään edelleen toiminnassa olevan louhimon liuskekivilaatoilla. 

Kansallismuseon sisääntuloaulassa sijaitsevat Akseli-Gallen Kallelan Kalevala-aiheiset kattofreskot on suojattu koko peruskorjauksen ajaksi. Näyttelytilojen museoesineet on siirretty peruskorjauksen ajaksi Museoviraston kokoelmakeskukseen. 

Kansallismuseon historiallisessa päärakennuksessa tulee edelleen olemaan tilat pysyville kokoelmanäyttelyille, tilaa vaihtuville näyttelyille, museokauppa, työpajatilaa sekä vuokrattavia kokous- ja juhlatiloja. Lisäksi museon henkilökunnan työtilat säilyvät museorakennuksessa.

Lisärakennuksen päätoteuttajana toimii SRV. Pää-, arkkitehti- ja sisustusarkkitehtisuunnittelusta vastaa JKMM Arkkitehdit. Hanke toteutetaan Senaatin kärkihankeallianssina. 

Peruskorjauksen pääurakoitsija on NCC, ja pää- ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä Wilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Lasikatteisen Halkopihan suunnittelusta vastaa JKMM Arkkitehdit.  

Hankkeiden yhteenlaskettu enimmäiskustannus on kaikki tilaajan kustannukset mukaan lukien, enintään n. 98 M€. Laajennukseen kuuluvan osuuden kustannus on enintään 65 M€, mikä sisältää myös Halkopihan kattamisen lämpimäksi tilaksi. Hankekokonaisuus etenee aikataulussa ja rahoituspäätöksien mukaisissa budjeteissa.