Pohjoismainen yrityskauppamarkkina ehti virkistyä Ruotsin johdolla

BDO:n pohjoismaiset yrityskauppatiimit ovat analysoineet Pohjoismaiden yrityskauppamarkkinan aktiivisuutta vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Transaktioiden määrä ennätti kääntyä alkuvuodesta vähintään lievään kasvuun kaikissa Pohjoismaissa. ”Sekä strategisten ostajien että finanssisijoittajien taholta koettiin kasvavaa kiinnostusta, minkä ansiosta yritysten arvostuksissa nähtiin – Suomea lukuun ottamatta – hienoista nousua vuoteen 2024 verrattuna”, Suomen BDO:n yritysjärjestelytiimiä johtava Jan Kovero kertoo.

Toimialoista yrityskauppa-aktiivisuus on lisääntynyt sosiaali- ja terveyssektorilla, mitä on edesauttanut mm. laskeva korkotaso ja inflaation hidastuminen. AI:n ja digitalisaation mahdollisuudet lisäävät sektorin houkuttelevuutta. Teknologia- ja puolustussektorien houkuttelevuus on pysynyt korkeana.

Ruotsissa paikallisten ostajayritysten osuus ylivoimaisesti suurin

Ruotsissa tehtiin vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä 130 yrityskauppaa (127 Q1-2024), mikä on yli kaksinkertainen määrä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomessa yrityskauppojen lukumäärä, 59, oli toiseksi suurin (51 Q1-2024) ja se kasvoi isoimmalla harppauksella muihin Pohjoismaihin verrattuna. Norjassa toteutettiin 57 (55 Q1-2024) ja Tanskassa 52 (51 Q1-2024) yrityskauppaa.

Kussakin Pohjoismaassa yrityksiä ostivat eniten paikalliset, kotimaassa pääkonttoriaan pitävät ostajayritykset. Paikallisten ostajayritysten osuus yrityskaupoista oli ylivoimaisesti suurin Ruotsissa, 68%, ja pienin Tanskassa, jossa vain 35 % yrityksistä myytiin Tanskan sisällä. Norjassa paikallisten ostajien osuus oli 54 % ja Suomessa 66 %. Vuosina 2021–2025, vastaavat paikallisten ostajien osuudet ovat olleet Ruotsissa 70 %, Tanskassa 38 %, Norjassa 55 % ja Suomessa 52 %.

Ruotsissa suurta paikallisten ostajien osuutta voi Koveron mukaan selittää markkinan yleinen vilkkaus, isompi kansantalous ja laajempi määrä erilaisia toimijoita. ”Toisaalta muiden Pohjoismaiden ostajat saattavat mieltää ruotsalaisyritysten arvostuksen liian korkeaksi, eivätkä rohkene aktivoitua ostamaan niitä.”

”Suomessa yrittäjät tuntevat aika hyvin oman toimialansa kotimaisten yritysten arvostuksen. Tätä peilataan herkästi ulkomaillakin, minkä seurauksena ostokohteet Suomen ulkopuolella saattavat tuntua kalliilta. Mekin törmäämme välillä odotukseen, että suomalaisyritys haluaisi ostaa samalla arvostuskertoimella Ruotsista yrityksen, mutta yllättyykin korkeammasta hintatasosta”, Kovero kertoo.

Ruotsalaiset compounder-yhtiöt aktiivisesti yrityskaupoilla naapurimaissa

Paikallisten ostajien jälkeen toiseksi aktiivisimmin yrityksiä kussakin Pohjoismaassa ostivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ruotsalaisyritykset. Suomen yrityskaupoista ruotsalaisten ostajien osuus oli 10 %. Norjassa ruotsalaisyritys toimi ostajana 14 %:ssa yrityskaupoista ja Tanskassa jopa 29 %:ssa yrityskaupoista.

Ruotsalaiset ostajat ovat viime vuosina olleet jatkuvasti merkittävässä roolissa pohjoismaisissa yrityskaupoissa. Vuosina 2021–2025 Suomessa tehdyistä yrityskaupoista peräti 20 %:ssa ostajana oli ruotsalainen ostaja. Norjassa ruotsalaisten osuus yrityskaupoista oli 18 % ja Tanskassa 17 %.

Ruotsalaisissa ostajayrityksissä huomattavassa roolissa ovat compounder-yhtiöt, jotka BDO:n mukaan ostavat yhä aktiivisemmin yrityksiä muissa Pohjoismaissa. ”Tyypillisesti ne ovat monialayhtiöitä, jotka ostavat keskisuuria tai pienempiä kohdeyhtiöitä, jotka tuottavat hyvää, tasaista kassavirtaa ja joiden oma brändi usein säilytetään”, Kovero kertoo. ”Myös Suomeen tarvittaisiin tämän tyyppisiä yhtiöitä, jotta syntyisi lisää kilpailua eivätkä liian monet kiinnostavat yhtiöt päätyisi ruotsalaisiin käsiin.”

Ruotsin jälkeen seuraavaksi aktiivisimmin toisesta Pohjoismaasta yrityksiä ostivat norjalaiset yritykset. Vuosina 2021–2025 norjalaisten osuus yrityskaupoista Ruotsissa oli 5 %, Tanskassa 7 % ja Suomessa 2 %. Pienin osuus naapurimaissa toteutetuista yrityskaupoista on suomalaisilla ja tanskalaisilla ostajayrityksillä. Suomalaisten osuus yrityskaupoista 2021–2025 Ruotsissa oli 4 %, Norjassa 2 % ja Tanskassa 3 %. Tanskalaisten osuus yrityskaupoista oli Ruotsissa 2 %, Norjassa 3 % ja Suomessa 2 %.

Arvostuskertoimet korkeimmalla Ruotsissa, Suomessa laskusuunnassa

Yritysten arvon laskennassa käytettävät EV/EBITDA-arvostuskertoimet ovat Ruotsissa korkeammalla kuin muissa Pohjoismaissa. Ostokohteet edustavat siellä enemmän teknologiasektoria, mutta ennen kaikkea korkeampia kertoimia selittää Koveron mukaan toimiva ja kypsä yrityskauppamarkkina.

Kaikissa muissa Pohjoismaissa EV/EBITDA eli käyttökatekerroin nousi ensimmäisellä neljänneksellä vuoden 2024 lukemista, mutta Suomessa kerroin jatkoi vuonna 2023 alkanutta laskuaan. Suomen laskeviin arvostuskertoimiin voi Jan Koveron mukaan olla syynä satunnaisvaihtelu, mutta myös vaikeampi taloustilanne saattaa näkyä sijoittajien varovaisuutena. ”Toisinaan saamme kuulla Pohjoismaiden ulkopuolisilta yrityksiltä ja pääomasijoittajilta myös Suomen maariskistä, jonka osa heistä kokee kasvaneen Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen. Aiemmin emme tällaisiin kommentteihin törmänneet ”, Kovero kertoo.

Kansainvälinen epävarmuus saattaa vähentää yrityskauppoja Pohjoismaissakin                

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kansainvälinen epävarmuus ei ehtinyt vaikuttaa pohjoismaiseen yrityskauppa-aktiivisuuteen kuten muualla maailmassa. Tuoreen BDO:n Horizons-raportin mukaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä maailmanlaajuinen keskisuurten yritysten segmentin yrityskauppojen määrä laski yli 25 %, ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä kauppoja tehtiin yli 20 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.

Kokonaiskauppasummat laskivat lähes yhtä rajusti: lähes 25 % edelliseen neljännekseen verrattuna ja noin 6 % vuoden takaiseen verrattuna. BDO ennakoi globaalilla tasolla yrityskauppojen vähenevän edelleen tullien aiheuttaman epävarmuuden myötä vuoden 2025 toisella neljänneksellä, ennen kuin markkinat toivottavasti vakiintuvat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

”Positiivinen käänne Pohjoismaissa saattaa jäädä lyhytaikaiseksi”, Kovero pohtii. ”Pohjoismaat ovat kuitenkin toisilleen varsin tärkeitä toimivan yrityskauppamarkkinan näkökulmasta, koska niiden välillä syntyy paljon yrityskauppoja. Tämä saattaa jopa korostua epävarmoina aikoina. Suomen yrityksiä kohtaan koettu kiinnostus muiden Pohjoismaiden tasolla on säilynyt, minkä lisäksi suomalaisyritykset haluavat aina myös varmistua siitä, että relevantteja ostajaehdokkaita löydetään myös Pohjoismaista.”