Uusi historian väitöskirja esittelee monisävyisiä näkökulmia ruotsinkielisten pohjalaisten siirtolaisuuskokemuksiin
FM Magnus Enlundin historian väitöskirja valaisee ruotsinkielisten pohjalaisten siirtolaiskokemuksia pidemmällä aikavälillä. Tutkimus paljastaa, kuinka työn merkitys ja suhde kotiin ovat olleet keskeisiä tekijöitä siirtolaisten elämässä, ja kuinka he löysivät turvaa toisistaan uudessa maassa.
Muuttoliike ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta on ollut merkittävää kautta aikojen. Tunnetuimpia ja laajimpia siirtolaisaaltoja ovat olleet Amerikkaan 1800-luvun lopulla sekä Ruotsiin sodan jälkeen vuosina 1950–70 suuntautuneet liikkeet. Siirtolaisaaltojen taustalla olevat liikkeellepanevat voimat ovat tunnettuja jo entuudestaan, kuten myös osin siirtolaisten kokemukset. Tutkimusta ei kuitenkaan ole aiemmin tehty siitä, millaisia siirtolaisten muuttoon liittyvät kokemukset ovat olleet pidemmän ajan kuluessa.
Enlund käsittelee väitöskirjassaan seuraavia kysymyksiä: Mitkä ruotsinkielisten pohjalaisten siirtolaisuuskokemuksista ovat ajallisesti rajattuja sekä aikaan ja paikkaan sidottuja, ja mitkä taas ovat yleisiä, pidemmälle ajanjaksolle ulottuvia? Millaisia kokemukset ovat, kun otetaan huomioon kodin merkitys siirtolaisille sekä heidän näkemyksensä työstä? Ja voidaanko maastamuuton kohdalla puhua pohjalaisruotsinkielisestä metakertomuksesta?
Työn merkitys korostui siirtolaisten kokemuksissa – ”Ei oltu laiskoja.”
Enlund on käyttänyt väitöskirjassaan empiirisenä aineistona muun muassa kirjekokoelmia sekä haastatteluja. Tulosten mukaan kyseisten siirtolaisten kokemukset nivoutuvat yhteen jopa pidemmällä aikavälillä. Työn merkitys raatamisen eetoksena sekä tavoiteltavana hyveenä luonnehtii hyvin ruotsinkielisen Pohjanmaan siirtolaisia. ”Ei oltu laiskoja”, kuten eräs Enlundin haastateltava asian ilmaisi. Tärkeä näkökulma tässä yhteydessä oli myös suhde kotiin.
”Sitä uskallettiin ottaa ja lähteä. Nämä ruotsinkieliset pohjalaiset olivat tietoisia siirtolaisuuden mukanaan tuomista riskeistä. Siitä huolimatta muutto oli monille luonnollinen asia”, Enlund kertoo.
Siirtolaiset turvautuivat uudessa maassa toisiinsa
Enlund tarkasteli väitöskirjassaan maastamuuttoa, siihen liittyvää rahallista panostusta ja riskinottoa sekä identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
”Jos ei tunne juuriaan, voi tuntea olevansa eksyksissä”, Enlund siteeraa yhtä haastateltavista.
”Muutto toiseen maahan merkitsi sitä, että oli otettava huomioon sellaiset tekijät kuten työ, sosiaaliset suhteet, kenen kanssa halusi viettää aikaa työn ulkopuolella sekä etnisyys ja identiteetti. Nämä tekijät ovat yleisluonteisia. Se, mikä kuitenkin luonnehtii ruotsinkielisiä pohjalaisia, on muuttamisen joustavuus ja uuteen maahan jääminen matalallakin kynnyksellä”, Enlund kertoo.
Väitöskirja tarjoaa historiallisen näkökulman uuteen maahan asettautumiseen sekä kotoutumiseen. Se kuvaa myös ruotsinkielisten pohjalaisten siirtolaisuuskokemuksia monitieteisestä näkökulmasta.
FM Magnus Enlundin Suomen historian väitöskirjan "Med oro i blodet? – Svenskösterbottniska emigrationserfarenheter under 1890–1970-talen" tarkastustilaisuus pidetään 23.5.2025 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella salissa H320 (Historica). Vastaväittäjänä toimii dosentti, FD Johanna Wassholm (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Kustaa H. J. Vilkuna.
Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_101964
Lisätietoja väitöskirjasta antaa:
Magnus Enlund, p. 0445592447
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Taiteen ja kulttuurin valtionavustusten leikkaukset uhkaavat toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan tuoreessa tutkimuksessa25.6.2025 12:05:37 EEST | Tiedote
Taiteen ja kulttuurin (harkinnanvaraisten) valtionavustusten leikkaukset koettelevat lähes kaikkia tukea saavia organisaatioita, erityisesti yhdistyksiä. Vaikka leikkaukset heikentävät perustoimintaa, ne rajoittavat ennen kaikkea toiminnan kehittämistä ja kansainvälistymistä, todetaan Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Selvityksen tilasi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jyväskylän yliopiston uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma tarjoaa jatkotutkintoväylän bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille25.6.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa alkaa täysin uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma, joka tarjoaa jatkokoulutusmahdollisuuden erityisesti bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille. Vastaavaa tiedeyliopistotasoista koulutusta ei Suomessa ole muualla tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriöltä 1,1 miljoonaa euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimushankkeille24.6.2025 09:24:49 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt valtionavustusta 18 sosiaalityön yliopistotasoiselle tutkimushankkeelle. Tutkimushankkeiden tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön ja sosiaalihuollon vaikuttavuutta, laatua ja asiakasturvallisuutta sekä asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalihuollossa.
Jyväskylän Kesän puheohjelmassa pohditaan sivistyksen merkitystä ajassa24.6.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Tänä vuonna Jyväskylän Kesän sivistys-teemaisessa puheohjelmassa tarkastellaan muun muassa sananvapauden ja vastuun suhdetta, koulutuksen ja demokratian tulevaisuutta sekä arkkitehtuurin roolia yhteiskunnassa. Festivaaliviikolla 2.–7.7.2025 voi osallistua myös tiedettä ja taidetta yhdistävälle luontoretkelle, jaloitella ajatuksiaan filosofien opastamana, tutustua niityn perustamiseen niittytalkoisiin osallistumalla.
Sivistyksen vuoksi -kirjan tavoitteena on sivistyneen elämän kunnianpalautus: Tervetuloa kirjan julkistamistilaisuuteen Jyväskylän Kesän avajaispäivänä ke 2.7.23.6.2025 09:09:04 EEST | Tiedote
Sivistys ei kuulu vain harvoille ja valituille, vaan meille kaikille. Sivistyksen vuoksi -kirjan kantava ajatus on, että sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää. Kirjan 32 kirjoittajaa käsittelevät sivistystä eri näkökulmista kirkastaen sivistyksen olemusta, kielen ja kulttuurin sivistävää voimaa, ruumiin sivistystä, polarisaation ja sivistyksen suhdetta sekä sivistyksen merkitystä yksilöllisenä ja yhteiskunnallisena tavoitteena. Kirjoittajajoukkoon kuuluvat muun muassa Tarja Halonen, M. A. Numminen, Jarkko Martikainen, Kirsi Piha, Juha Hurme, Julia Thurén ja Piia Viitanen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme