Kevään 2025 talousennuste: Maltillista kasvua epävarmassa maailmantaloustilanteessa

Komission kevään talousennusteen mukaan reaalinen BKT kasvaa vuonna 2025 EU:ssa 1,1 prosenttia ja euroalueella 0,9 prosenttia. Kasvu on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Suomessa BKT:n ennustetaan kasvavan yhden prosentin. Vuonna 2026 BKT:n kasvun odotetaan kiihtyvän EU:ssa 1,5 prosenttiin, euroalueella 1,4 prosenttiin ja Suomessa 1,3 prosenttiin. Kuluttajahintainflaatio (YKHI) oli euroalueella vuonna 2024 2,4 prosenttia. Sen odotetaan hidastuvan tänä vuonna 2,1 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 1,7 prosenttiin. Inflaation ennustetaan seurailevan EU:ssa samaa kaavaa: se on hidastunut hieman vuodesta 2024 ja jatkaa edelleen hidastumistaan juuri alle 2 prosenttiin vuonna 2026. Suomessa inflaatio vuonna 2024 oli puolestaan 1,0 prosenttia. Sen ennustetaan nousevan siitä ensin 1,7 prosenttiin vuonna 2025 ja hidastuvan sen jälkeen 1,5 prosenttiin.

Näkymät heikentyvät, mutta talous on kestävällä pohjalla

Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä EU:n talous kasvoi odotettua voimakkaammin (0,4 %) pitkälti vahvan eurooppalaisen kysynnän vauhdittamana. Kasvu jatkui vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, ja alustavien tietojen mukaan reaalinen BKT kasvoi 0,3 prosenttia.

Tämän kevään ennusteessa kasvunäkymiä tarkistettiin merkittävästi alaspäin. Tämä johtuu suurelta osin maailmankaupan näkymien heikkenemisestä ja kauppapolitiikan epävarmuuden lisääntymisestä.

Työmarkkinat pysyvät vahvoina

Vuonna 2024 työllisyys jatkoi kasvuaan, ja EU:n talouteen syntyi 1,7 miljoonaa uutta työpaikkaa. EU:ssa ei ole koskaan ollut yhtä paljon työpaikkoja. Vaatimattomasta talouskasvusta huolimatta työllisyyden ennustetaan kasvavan ennustejakson loppuun mennessä vielä 2 miljoonalla työpaikalla. Vuonna 2026 työttömyysasteen odotetaan laskevan EU:ssa 5,7 prosenttiin. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 8,6 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 8,3 prosenttiin.

Alijäämät marginaalisessa kasvussa

EU:n julkisen talouden alijäämä supistui vuonna 2024 3,2 prosenttiin. Vuonna 2025 sen ennustetaan kasvavan 3,3 prosenttiin ja pysyvän tällä tasolla vuonna 2026. Suomessa alijäämäksi vuodelle 2025 ennustetaan 3,7 prosenttia ja vuodelle 2026 puolestaan 3,4 prosenttia.

Julkisen talouden velkasuhde on supistunut suhteellisen nopeasti jo neljän vuoden ajan. Tänä vuonna sen odotetaan kasvavan EU:ssa 83,2 prosenttiin ja vuonna 2026 edelleen 84,5 prosenttiin. Suomen julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 85,6 prosenttia ja ensi vuonna 87,5 prosenttia.

Maailmankaupan jännitteet lisäävät epävarmuutta

Talousnäkymiin kohdistuvat riskit viittaavat heikkenemisen suuntaan. Jos maailmankauppa pirstoutuu entisestään, se voisi hillitä BKT:n kasvua ja kasvattaa inflaatiopaineita.

Toisaalta jos EU:n ja Yhdysvaltojen välisen kaupan jännitteet lieventyvät tai EU:n ja muiden maiden välinen kauppa laajentuu nopeammin esimerkiksi uusien vapaakauppasopimusten myötä, EU:n talouskasvu voisi jatkua. Myös puolustusmenojen kasvattamisella voisi olla myönteinen vaikutus. EU:n talouden häiriönsietokyky voi myös vahvistua kilpailukykyä parantavien uudistusten ansiosta. Näitä ovat muun muassa sisämarkkinoiden syventäminen, säästö- ja investointiunionin edistäminen sekä kunnianhimoisen yksinkertaistamisohjelman toteuttaminen.

Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:

https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_25_1248

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tiedotuspäällikkö
Ismo Ulvila
puh. 050 541 1122
ismo.ulvila@ec.europa.eu

Tiedottaja
Nina Hotti
puh. 050 384 7857
nina.hotti@ec.europa.eu