Beksmarilimabi-lääkkeestä hyötyvät potilaat voidaan tunnistaa, syövän täsmähoito on yhä lähempänä
20.5.2025 12:03:30 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston tutkijat ovat ottaneet askeleen kohti yksilöllisempiä ja tehokkaampia syöpähoitoja. Uudessa tutkimuksessa selvisi, missä oloissa vasta-ainelääke beksmarilimabi voi aktivoida elimistön oman puolustusjärjestelmän syöpää vastaan ja kuinka voidaan tunnistaa potilaat, jotka hyötyvät lääkkeestä.

Beksmarilimabi-lääke kykenee herättämään kehon puolustussoluihin kuuluvat makrofagit toimimaan syöpää vastaan. Tutkimuksessa havaittiin, että näin tapahtuu erityisesti silloin, kun kasvaimen lähiympäristö on immuunipuolustukseltaan hiljainen.
Lisäksi tutkijat totesivat, että kasvaimen viereisessä terveessä kudoksessa beksmarilimabi aktivoi B-soluvälitteisiä immuunivasteita riippumatta siitä, kuinka herkkä viereinen kasvain oli hoidolle. Tämä viittaa siihen, että lääkkeellä voi olla immunologisia vaikutuksia myös kasvaimen ulkopuolella.
Potilasvalintaan uusi täsmätyökalu
Tutkijat hyödynsivät aikaisempaa tietoa beksmarilimabin aikaansaamista muutoksista kasvaimissa, ja he onnistuivat todentamaan beksmarilimabista saatavan hyödyn viittä eri geeniä mittaamalla eli luomalla niin sanotun geeniekspressioprofiilin. Tämä voi tulevaisuudessa mahdollistaa entistä tarkemman potilasvalinnan ja paremman hoitotuloksen.
–Geeniekspressioprofiili on työkalu, jolla voimme tunnistaa ne potilaat, joiden syöpäkasvaimet ovat alttiita beksmarilimabin vaikutuksille. Kasvaimesta mitatuista geeniprofiileista saadaan tukea hoitopäätöksiin ja voidaan kohdentaa hoito potilaille, joita se todennäköisesti todella auttaa. Seuraavana vaiheena on geeniprofiilin kliininen validointi, joka mahdollistaisi sen käyttämisen osana tarkempaa potilasprofilointia, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Jenna Rannikko.
Tutkimuksessa käytettiin potilailta saatuja kudosnäytteitä, jotka jäljittelevät aidosti kasvaimen ja elimistön puolustusjärjestelmän välistä vuorovaikutusta. Kudosnäytteissä havaittiin mittauksissa samanlaisia vasteita kuin beksmarilimabilla tehdyissä potilastutkimuksissa.
Lupaavia tuloksia kiinteissä syöpätyypeissä
Beksmarilimabi on kehitetty Suomessa, ja siitä on saatu lupaavia tuloksia useissa kiinteissä syöpätyypeissä. Nyt tehty tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten beksmarilimabia voidaan tulevaisuudessa käyttää mahdollisimman tehokkaasti.
–Ymmärtämällä paremmin syövän mikroympäristöä voimme kohdistaa immunoterapioita niille potilaille, jotka niistä todennäköisesti hyötyvät eniten, toteaa tutkimuksesta sen johtaja dosentti Maija Hollmén. Hän huomauttaa, että lääkkeen tehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen voi myös johtaa siihen, että hoitoa voidaan aikanaan laajentaa uusiin potilasryhmiin.
Maija Hollmén on ryhmänjohtaja Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä InFLAMES- lippulaivassa, joka tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä alan yritysten kanssa. Hollménin ryhmän tutkimus julkaistiin Journal for ImmunoTherapy of Cancer -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija HollménDosenttiTurun yliopisto, MediCity, InFLAMES lippulaiva
Puh:+358 29 450 4389maija.hollmen@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat
Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Tiede- ja taidetapahtuma Aboagora järjestetään jälleen syyskuussa teemalla ”Mercury, the Winged Messenger”16.9.2026 11:17:36 EEST | Tiedote
Turun kulttuurielämään vakiintunut tiede- ja taidetapahtuma Aboagora tuo lavalle kolme pääpuhujaa. Timo R. Stewart tarkastelee informaatiosotaa Gazan konfliktin valossa, musiikkitieteen professori Susanna Välimäki avaa, miten säveltäjä Kaija Saariahon viimeinen teos kommunikoi kuolemaa, ja professori Susanne Åkesson kertoo tervapääskyjen mannertenvälisistä muuttomatkoista.
Sota voi jättää sotilaaseen moraalisen vaurion myös sankarillisista teoista15.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Moraalinen vaurio on yleinen ilmiö sotaveteraanien keskuudessa. Laura Puumala osoittaa väitöstutkimuksessaan, että moraalinen vaurio voi olla seuraus myös moraalisesti oikeista tai ihailtavista teoista.
Muinais-DNA paljastaa keskiaikaisen muuttoliikkeen Ruotsista Suomeen15.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että Lounais-Suomen rannikon ja sisämaan asukkaiden geneettinen perimä eriytyi varhaiskeskiajan jälkeen Ruotsista suuntautuneen muuttoliikkeen myötä. Samalla tulokset osoittavat, että Suomen alue oli jo viikinkiajalla tiiviisti kytkeytynyt Itämeren kansainvälisiin verkostoihin.
Merimerkit-tapahtuma tuo meriteollisuuden toimijat yhteen Raumalle ja Poriin 16.–17. syyskuuta – katse kestävään kasvuun ja uusiin yhteistyömahdollisuuksiin14.9.2026 13:26:06 EEST | Tiedote
Meriteollisuuden tulevaisuus, vastuullisuus, osaajatarpeet ja uudet yhteistyömahdollisuudet ovat keskiössä Raumalla ja Porissa 16.–17. syyskuuta järjestettävässä Merimerkit-tapahtumassa.
Mikä on riittävää huolellisuutta? Uusi tutkimus tarkastelee yritysten rikosoikeudellisen vastuun rajoja14.9.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Suomen rikoslain mukaan yhtiö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen toiminnassa ei ole noudatettu riittävää huolellisuutta. Sitä ei ole kuitenkaan määritelty, mitä huolellisuus käytännössä edellyttää. Väitöskirjatutkija Heikki Jaatinen on tarkastellut, missä yritysten rikosoikeudellisen vastuun rajat menevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme