Beksmarilimabi-lääkkeestä hyötyvät potilaat voidaan tunnistaa, syövän täsmähoito on yhä lähempänä

Beksmarilimabi-lääke kykenee herättämään kehon puolustussoluihin kuuluvat makrofagit toimimaan syöpää vastaan. Tutkimuksessa havaittiin, että näin tapahtuu erityisesti silloin, kun kasvaimen lähiympäristö on immuunipuolustukseltaan hiljainen.

Lisäksi tutkijat totesivat, että kasvaimen viereisessä terveessä kudoksessa beksmarilimabi aktivoi B-soluvälitteisiä immuunivasteita riippumatta siitä, kuinka herkkä viereinen kasvain oli hoidolle. Tämä viittaa siihen, että lääkkeellä voi olla immunologisia vaikutuksia myös kasvaimen ulkopuolella.

Potilasvalintaan uusi täsmätyökalu

Tutkijat hyödynsivät aikaisempaa tietoa beksmarilimabin aikaansaamista muutoksista kasvaimissa,  ja he onnistuivat todentamaan beksmarilimabista saatavan hyödyn viittä eri geeniä mittaamalla eli luomalla niin sanotun geeniekspressioprofiilin. Tämä voi tulevaisuudessa mahdollistaa entistä tarkemman potilasvalinnan ja paremman hoitotuloksen.

–Geeniekspressioprofiili on työkalu, jolla voimme tunnistaa ne potilaat, joiden syöpäkasvaimet ovat alttiita beksmarilimabin vaikutuksille. Kasvaimesta mitatuista geeniprofiileista saadaan tukea hoitopäätöksiin ja voidaan kohdentaa hoito potilaille, joita se todennäköisesti todella auttaa. Seuraavana vaiheena on geeniprofiilin kliininen validointi, joka mahdollistaisi sen käyttämisen osana tarkempaa potilasprofilointia, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Jenna Rannikko.

Tutkimuksessa käytettiin potilailta saatuja kudosnäytteitä, jotka jäljittelevät aidosti kasvaimen ja elimistön puolustusjärjestelmän välistä vuorovaikutusta. Kudosnäytteissä havaittiin mittauksissa samanlaisia vasteita kuin beksmarilimabilla tehdyissä potilastutkimuksissa.

Lupaavia tuloksia kiinteissä syöpätyypeissä

Beksmarilimabi on kehitetty Suomessa, ja siitä on saatu lupaavia tuloksia useissa kiinteissä syöpätyypeissä. Nyt tehty tutkimus lisää ymmärrystä siitä, miten beksmarilimabia voidaan tulevaisuudessa käyttää mahdollisimman tehokkaasti.

–Ymmärtämällä paremmin syövän mikroympäristöä voimme kohdistaa immunoterapioita niille potilaille, jotka niistä todennäköisesti hyötyvät eniten, toteaa tutkimuksesta sen johtaja dosentti Maija Hollmén. Hän huomauttaa, että lääkkeen tehokkuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen voi myös johtaa siihen, että hoitoa voidaan aikanaan laajentaa uusiin potilasryhmiin.

Maija Hollmén on ryhmänjohtaja Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä InFLAMES- lippulaivassa, joka tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä alan yritysten kanssa. Hollménin ryhmän tutkimus julkaistiin Journal for ImmunoTherapy of Cancer -lehdessä.