Uusi hoitomenetelmä vähentää keuhkovaltimoläpän vuodon vuoksi tehtäviä lasten avosydänleikkauksia
Uudessa lastensairaalassa on hoidettu ensimmäistä kertaa Suomessa keuhkovaltimoläpän vuoto verisuoniteitse itselaajentuvan stenttiläpän avulla. Toimenpiteellä voidaan korvata avosydänleikkaus.
Suomessa syntyy vuosittain alle kolmekymmentä Fallotin tetralogiaa sairastavaa lasta. Osa potilaista tarvitsee useita avosydänleikkauksia elämänsä aikana, mikä lisää potilaiden sairastavuutta. Korjausleikkauksessa sydämen läppä joudutaan usein halkaisemaan, mikä johtaa myöhemmin potilailla keuhkovaltimoläpän vuotoon. Yleisin synnynnäistä sydänvikaa sairastavan potilaan uusintaleikkaus tehdäänkin keuhkovaltimoläpän vuodon vuoksi.
”Tekniikka tulee jatkossa korvaamaan merkittävän osan keuhkovaltimoläpän vuodon vuoksi tehtävistä avosydänleikkauksista. Tämä vähentää vaikeissa rakenteellisissa sydänvioissa potilaan tarvitsemien leikkausten kokonaismäärää ja parantaa potilaiden hoitoa”, sanoo lastenkardiologi Otto Rahkonen.
Kansainvälinen yhteistyö takasi toimenpiteen onnistumisen
Uudessa lastensairaalassa on hoidettu kaksi ensimmäistä lapsipotilasta verisuoniteitse asennettavan itselaajentuvan stenttiläpän avulla. Toimenpiteessä potilaalle asennetaan reisilaskimon kautta stenttiläppä sydämeen. Potilas kotiutuu usein jo toimenpidettä seuraavana päivänä. Kouluun lapsi voi palata muutaman päivän kuluttua.
Lapsipotilaiden toimenpiteet suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä aikuisten synnynnäisiä sydänvikoja hoitavien lääkärien kanssa. Ensimmäisissä toimenpiteissä oli mukana myös yhdysvaltalainen toimenpidekardiologi.
Yhdysvalloissa on tehty toimenpiteitä stenttiläpän avulla viiden vuoden ajan ja nyt toimenpiteet ovat mahdollisia myös Euroopassa. Edeltävänä päivänä suoritettiin ensimmäiset toimenpiteet kahdelle aikuispotilaalle uudella läppämallilla Meilahden tornisairaalassa.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Apulaisylilääkäri, lastenkardiologi Otto Rahkonen, p. 050 427 0425, otto.rahkonen@hus.fi
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme