Helsingin yliopisto

Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla

Jaa

Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.

Mikroskooppikuva erilaistuvista ihmisen rasvasoluista soluviljelmässä kasvatettuna.
Mikroskooppikuva erilaistuvista ihmisen rasvasoluista soluviljelmässä kasvatettuna. Toisiinsa liittyneet mitokondriot näkyvät kuvassa punaisella, tumat sinisellä ja lipidipisarat rasvasoluissa vihreällä. Sini Heinonen, Helsingin yliopisto

Mitokondrioilla eli solujen energiakoneistoilla on olennainen rooli elimistön energia-aineenvaihdunnassa ja terveyden ylläpitämisessä.

Erityisesti lihavuudessa ja sen liitännäissairauksissa mitokondrioiden toiminta on usein heikentynyt. On kuitenkin jäänyt epäselväksi, lisääkö mitokondrioiden heikentynyt toiminta lihavuuden riskiä vai johtaako lihavuus mitokondrioiden toiminnan heikkenemiseen.

Miina Ollikaisen johtamassa tutkimuksessa perehdyttiin lihavuuden, energia-aineenvaihdunnan ja geenien säätelyn monimutkaisiin syy-seuraussuhteisiin suomalaisten kaksosten avulla. Helsingin yliopistossa ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervassa toteutetun tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemystä, jonka mukaan mitokondrioiden määrän väheneminen edesauttaa lihavuuden kehittymistä.

Nature Communications -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui lähes 90 suomalaista kaksosparia. Kaksosten geneettinen samankaltaisuus mahdollistaa perimän ja ympäristön vaikutusten erottamisen toisistaan, toisin kuin useimmissa muissa tutkimusasetelmissa. Tätä samankaltaisuutta pystytään hyödyntämään myös syy-seuraussuhteiden tilastollisessa mallintamisessa, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin.

– Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, joka yleistyy Suomessa jatkuvasti. Tuloksemme tuovat tärkeää lisätietoa siitä miten mitokondrioiden toiminnan heikkeneminen liittyy lihavuuden kehittymiseen ja todennäköisesti johtaa noidankehään, joka ylläpitää lihavuutta ja vaikeuttaa laihtumista, sanoo tutkimusryhmän johtaja Miina Ollikainen.

Kun tutkijat vertasivat kaksosten mitokondrioiden toimintakykyä geenien säätelyyn liittyviin kemiallisiin muutoksiin, tietty solun kasvuun ja ravintoaineiden tunnistamiseen ja reagoimiseen liittyvä geeni nousi esiin. Mitä enemmän ylipainoa henkilöllä oli ja mitä vähemmän mitokondrioita rasvakudoksessa havaittiin, sitä aktiivisempi kyseinen SH3BP4-niminen geeni oli.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että kun mitokondrioiden toiminta häiriintyy esimerkiksi energiaylijäämän takia, lihavuuden kehittymistä edistävä kierre käynnistyy, mikä puolestaan voi johtaa juuri SH3BP4-geenin aktivaatioon, sanoo tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Aino Heikkinen Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista.

Lihavuutta voidaan tutkia ja määritellä monenlaisten mittareiden avulla, mikä tekee eri tutkimusten tulosten vertailusta haastavaa.

– Tässä tutkimuksessa pystyimme osoittamaan, että erityisesti heikentynyt insuliiniherkkyys ja kohonnut rasvaprosentti, ei niinkään painon kertyminen yksinään, ovat yhteydessä sekä mitokondrioiden määrään että geenisäätelyyn.

Lihavuuden yksilöllisten hoitoratkaisujen kehittäminen vaatii lukuisten monimutkaisten mekanismien ymmärtämistä. Tämä tutkimus viitoittaa osaltaan tietä tähän kehitystyöhön.

Alkuperäinen julkaisu:

Heikkinen, A., Esser, V.F.C., Lee, S.H.T. et al. Twin pair analysis uncovers links between DNA methylation, mitochondrial DNA quantity and obesity. Nat Commun 16, 4374 (2025). https://doi.org/10.1038/s41467-025-59576-7

Lisätietoja:

Miina Ollikainen

miina.ollikainen@helsinki.fi

050-4151276

Aino Heikkinen

aino.heikkinen@helsinki.fi

Suomen molekyylilääketieteen instituutti, HiLIFE, Helsingin yliopisto

Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva, Helsinki

Avainsanat

Tietoa Helsingin yliopistosta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye