Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Eurooppalaiset taloustutkimuslaitokset ennustavat hitaan talouskasvun jatkuvan EU-alueella vielä ensi vuonnakin

Jaa

AIECEn jäseninä olevat tutkimuslaitokset ennustavat EU:n bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna keskimäärin 1,2 prosenttia ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Euroalueelle BKT:n kasvuennuste on 1,0 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna. Nyt julkaistut ennusteet ovat hieman optimistisempia kuin OECD:n maaliskuun väliraportissa ja IMF:n kevään World Economic Outlookissa esitetyt ennusteet.

Kevään 2025 AIECEn yleisennusteessa esitetään kattavat makrotaloudelliset näkymät Euroopan taloudelle.
Kevään 2025 AIECEn yleisennusteessa esitetään kattavat makrotaloudelliset näkymät Euroopan taloudelle.

Eurooppalaisten taloustutkimuslaitosten yhdistys AIECE (Association of European Economic Research Institutes) on julkaissut yleisennusteensa Oslossa, Norjassa pidetyn kevätkokouksen jälkeen.

AIECEn kevään 2025 yleisennusteessa korostetaan heikkoa maailmanlaajuista kasvua geopoliittisten konfliktien ja Yhdysvaltojen arvaamattoman kauppapolitiikan aiheuttaman epävarmuuden keskellä. Euroopan kilpailukyvyn parantaminen kestävyyteen, digitaaliseen infrastruktuuriin ja strategisiin aloihin tehtävillä investoinneilla on taloustutkimuslaitosten mukaan olennaisen tärkeää.

Vähennettävä dollarin määräävää asemaa

Lähes puolet AIECEn kyselyyn vastanneista taloustieteilijöistä kannattaa ajatusta, jonka mukaan EU:n olisi liityttävä aloitteisiin, joilla pyritään vähentämään Yhdysvaltojen dollarin määräävää asemaa (ks. kuvio 1). Lisäksi 40 prosenttia vastaajista suosittelee, että EU antaisi kohdennettua tukea niille toimialoille, joihin Yhdysvaltojen kauppapoliittiset toimenpiteet nyt osuvat.

Sitä vastoin enemmistö kyselyyn osallistuneista taloustieteilijöistä vastustaa ehdotuksia, joilla pyritään lisäämään amerikkalaisten tuotteiden markkinoillepääsyä ja edistämään niiden kulutusta EU:ssa.

Kuvio 1: Ehdotetut reaktiot Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan

Kuvio 1. Ehdotetut reaktiot Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan. Huom: Kuviossa esitetään AIECEn jäsenten arvioita tietyistä ehdotuksista, jotka koskevat sitä, miten EU:n tulisi vastata Yhdysvaltojen nykyiseen kauppapolitiikkaan. (Esimerkki kuvion lukemisesta: Ehdotuksesta, jonka mukaan EU:n olisi poistettava yhdysvaltalaisten autojen tuontitullit, 5 ekonomistia oli samaa mieltä, 10 neutraalia, 7 eri mieltä ja 1 täysin eri mieltä.)

EU:n finanssipoliittisia sääntöjä ei tulisi höllentää

AIECEn tuoreessa kyselyssä kysyttiin jäsenlaitoksilta muun muassa myös, pitäisikö EU:n finanssipoliittisia sääntöjä höllentää ja onko julkisen velan lisääminen suositeltavaa. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, enemmistö vastaajista vastusti finanssipoliittisten sääntöjen höllentämistä ilmastonsuojelun tehostamiseksi.

Mielipiteet jakautuivat kuitenkin sen suhteen, pitäisikö sääntöjä höllentää puolustusmenojen lisäämiseksi.

Kuvio 2: AIECEn jäsenten arviot EU:n finanssipoliittisten sääntöjen höllentämisestä.

Kuvio 2. AIECEn jäsenten arviot EU:n finanssipoliittisten sääntöjen höllentämisestä. Huom: Kuvio osoittaa, suosittelevatko AIECEn jäsenet EU:n finanssipoliittisten sääntöjen höllentämistä tiettyihin poliittisiin tarkoituksiin. (Esimerkki: 3 ekonomistia suosittelee toimenpidettä voimakkaasti, 3 suosittelee sitä, 4 on neutraaleja ja 12 vastustaa ehdotusta ilmastonsuojelun tehostamiseksi.)

Kevään 2025 AIECEn yleisennusteessa esitetään kattavat makrotaloudelliset näkymät Euroopan taloudelle. Se sisältää myös jäsenlaitosten yksityiskohtaisia arvioita keskeisistä suhdanteista, politiikasta ja rakenteellisista kysymyksistä.

— Etlan tutkijat ovat jo pitkään tuottaneet ajantasaista tietoa erityisesti raaka-aineiden maailmanmarkkinoiden kehityksestä AIECEn kokouksiin. Tämän kevään esityksessäni keskityin juuri tähän aiheeseen, ja keskustelimme eurooppalaisten kollegoiden kanssa erityisesti globaaleista kauppapoliittisista haasteista, sanoo Etlan tutkija Ville Kaitila.

Kaikki esitykset ovat ladattavissa järjestön verkkosivuilta.

— Aktiivinen osallistuminen tukee myös Etlan ennusteryhmäläisten omaa ennuste- ja seurantatoimintaa. AIECEn kokouksissa tarkastellaan talouskehitystä laaja-alaisesti ja keskustellaan talouspolitiikasta eri EU-maissa, Britanniassa, Sveitsissä ja Norjassa. Verkostoituminen eurooppalaisten kollegoiden kanssa on erityisen tärkeää nyt, kun taloudessa tapahtuu isoja asioita nopealla tahdilla, sanoo Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksella on Euroopassa laaja yhteistyökumppanien verkosto. Etla on jäsenenä paitsi suhdanne-ennusteita laativien tutkimuslaitosten liitossa AIECEssa, myös talouspolitiikkaa tutkivien tutkimuslaitosten ENEPRI-verkostossa sekä euroalueen suhdannekehitystä ennustavassa ja talouspolitiikkaa arvioivassa EUROFRAME-verkostossa.

Vuonna 1957 perustettu Euroopan taloudellisten tutkimuslaitosten liitto AIECE yhdistää 40 jäsenlaitosta ja tarkkailijaa 19 maasta ja viidestä kansainvälisestä järjestöstä. Yhdistys kokoontuu kaksi kertaa vuodessa vaihtamaan näkemyksiä Euroopan talouksien talousnäkymistä ja keskustelemaan talouspolitiikasta sekä talouden rakenteellisesta kehityksestä. AIECE on yksi harvoista riippumattomista foorumeista, joilla Euroopan talousnäkymiä arvioidaan säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Lisätietoja on osoitteessa: https://www.aiece.org/about-aiece.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan ennustepäällikkö, VTT Päivi Puonti
Etlan ennustepäällikkö, VTT Päivi Puonti
Lataa
Etlan tutkija, VTL Ville Kaitila
Etlan tutkija, VTL Ville Kaitila
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Palveluiden globalisaatio tuomassa jopa vihreää siirtymää suuremmat muutokset Suomen tuotantorakenteeseen14.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Tavaroiden ja pääoman globalisaatio on jo pitkällä, mutta palveluiden ja ihmisten maailmanlaajuinen keskinäinen riippuvuus on ollut vähäisempää, arvioi Aki Kangasharju tuoreessa kirjassa. Hänen mukaansa teknologian kehitys mahdollistaa nyt palveluiden globalisaation ilman ihmisten muuttoa ja se voi mullistaa Suomen tuotantorakenteen. Vaikutus voi olla jopa suurempi kuin arvoketjujen pilkkoutumisen vaikutus kehittyneissä maissa, koska palvelujen osuus euroalueen työllisyydestä ja bkt:stä on suurempi.

Etla kävi läpi nelipäiväistä työviikkoa koskevaa tutkimuskirjallisuutta - Antti Kauhasen kolumni nyt julki11.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Mitä odottaisi näkevänsä, kun avaa tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää nelipäiväisen työviikon vaikutuksia tuottavuuteen ja työhyvinvointiin? Edes alkeellisimpia vaikuttavuustutkimuksen perusvaatimuksia. Suomessakin laajaa julkisuutta saaneet tutkimusraportit ovat kuitenkin menetelmällisesti erittäin heikkoja, eikä aihetta koskevia tutkimuksia ole juuri julkaistu vertaisarvioiduissa sarjoissa. Yhteistä näille raporteille on, että ne ovat peräisin nelipäiväistä työviikkoa ajavista organisaatioista, kirjoittaa Etla-kolumnissaan Antti Kauhanen.

Etla: Kiertotalous voi vähentää Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista, tarvitaan kuitenkin taloudellista ohjausta ja tukitoimia7.7.2025 09:00:00 EEST | Tiedote

Kiertotalouden edistyminen voi tutkimuksen mukaan vähentää myös Suomen riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista. Lisäksi materiaalien entistä parempi kierrättäminen voi synnyttää uusia työpaikkoja, etenkin palvelualoille. Kiertotalouden vauhdittamiseksi tarvitaan kuitenkin yhdistelmä erilaisia taloudellisia ohjaus- ja tukikeinoja. Tiedot ilmenevät aiemmin tänä vuonna julkaistusta Etla-tutkimuksesta.

Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.

Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye