Kaikilla perheillä on arvo – yhdenvertaisuus ei voi olla kansalaisuudesta kiinni

"Vaikuttaa, ettei kahden kulttuurin perheitä nähdä edes väestöpoliittisesti merkittävänä ryhmänä, koska pysyvän perhe-elämän mahdollisuuksia ja ehtoja on kiristetty jo aiemmin kansalaisuuden saamisen, pysyvän oleskeluluvan ja nyt vielä sosiaaliturvan osalta. Kaikki muutokset viittaavat siihen, ettei suomalaisten pidä perustaa perhettä ulkomaalaisen, erityisesti EU:n ulkopuolisen kanssa", Familian puheenjohtaja Anu Kytömäki toteaa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2023 lopussa yhteensä 1 466 954 perhettä. Näistä perheistä 88 503 perhettä on sellaisia, joissa toinen perheen aikuinen oli syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla. Lisäksi Suomessa asui yhteensä 80 706 perhettä, jossa molemmat perheen aikuiset syntyneet ulkomailla ja näistä 17 380 perhettä oli sellaisia, joissa perheen aikuisten syntymävaltio oli eri. Kaikista suomalaisista perheistä monikulttuurisia perheitä on 11,5 %. Kyse ei ole pienestä määrästä perheitä. Näillä perheillä ja heidän hyvinvoinnillaan on myös väestöpoliittista merkitystä.

Vuonna 2024 suomalaiset solmivat lähes 2 900 avioliittoa ulkomaan kansalaisen kanssa, joka oli 13,5 % kaikista Suomessa sinä vuonna solmituista avioliitoista. Elämme globaalissa maailmassa, jossa ihmiset saattavat elää toisessa maassa, löytää sieltä kumppaninsa ja lastensa vanhemman. Jo YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksen 16. artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Lisäksi julistuksessa todetaan, että perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

THL:n mukaan vuonna 2023 ulkomaista syntyperää olevien synnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä oli jo 17,3 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,45 vuonna 2023, joka on hieman korkeampi kuin koko väestön luku 1,26 (Tilastokeskus). Nyt suunnitellut ja tehdyt muutokset saattavat ajaa suomalaisia kahden kulttuurin perheitä muuttamaan pois Suomesta tai päätökseen olla palaamatta Suomeen. Mutta lisäksi kaikilla näillä heikennyksillä perhe-elämän pysyvyyteen ja sosiaaliturvaan, voi olla vaikutusta kansainvälisten osaajien muuttoon perheensä kanssa Suomeen.

"Hallituksen politiikka on paitsi muukalaisvihamielistä, myös epäloogista. Suomi kaipaa maahanmuuttoa ja syntyvyyden kasvua väestörakenteensa vuoksi, jotka on myös hallituksen toimesta tunnustettu. Näyttää siltä, ​​että nykyinen hallinto yrittää saavuttaa 'puhtaan' Suomen, jota ei ole koskaan ole ollut olemassa edes Suomen historiassa. Suomi on aina ollut monikulttuurinen maa", Familian toiminnanjohtaja Elina Helmanen huomauttaa.

Olisi reilumpaa, että kaikki hallituspuolueet myöntäisivät, että näillä lakimuutoksilla vaikeutetaan ja hankaloitetaan monikulttuuristen perheiden asettumista ja perheen perustamista Suomeen, eikä perheen perustamista ulkomaan kansalaisten kanssa pidetä yhtä arvokkaana kuin kantaväestön kesken muodostettua perhettä. Sen sijaan, että tehtyjä muutoksia piilotetaan nyt kotoutumisen edistämisen perusteluiden taakse. Näin pääsisimme keskustelemaan avoimesti muukalaisvihasta ja rasismista, jota hallitus harjoittaa kaikilla näillä muutoksilla, jotka monikulttuurisia perheitä koskettaa.