Kasvihuonekaasupäästöt laskivat vuonna 2024 – maankäyttösektori merkittävä päästölähde
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria (LULUCF) olivat pikaennakkotiedon mukaan 38,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2024. Tämä oli 6 % edellisvuotista vähemmän. Maankäyttösektori pysyi edeltävien vuosien tapaan nettopäästölähteenä.
Kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria ovat laskeneet nyt 46 % vertailuvuodesta 1990 ja 55 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2024 aikana. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen kasvihuonekaasut-tilastosta.
Viime vuonna nähtyä 6 %:n laskua selittää etenkin energiasektorin päästöjen vähentyminen. Sektorin päästöt pienenivät viime vuonna noin 7 % vuoden 2023 tasosta.
Tästä huolimatta energiasektori pysyi merkittävimpänä kasvihuonekaasujen päästölähteenä. Energian tuotannon, jakelun ja kulutuksen päästöjen osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria oli viime vuonna 69 %.
”Energiasektorin päästöjen vähenemiseen vaikutti uusiutuvan energian tuotannon kasvu. Erityisesti tuulivoimatuotanto lisääntyi, ja myös sähkön nettotuonti kasvoi vuonna 2024. Samaan aikaan kivihiilen ja turpeen käyttö vähentyi merkittävästi”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ville Maljanen sanoo.
Liikenteen päästöissä kehitys oli päinvastaista: päästöt lisääntyivät 0,4 miljoonaa hiilidioksiditonnia edellisvuodesta. Kasvu tuli erityisesti tieliikenteestä.
“Kasvua selittää etenkin liikennepolttoaineiden bio-osuuden lasku”, Maljanen kertoo.
Kokonaisuudessaan energiasektorin päästöt ovat laskeneet yli 50 % vuoden 2010 tasosta.
Myös maatalouden päästöt pienenivät vuonna 2024. Sektorin päästöt olivat noin 6,1 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia, mikä oli yhden prosentin vähemmän kuin edeltävänä vuonna.
”Eläinten lukumäärän pieni lasku alensi ruoansulatuksen päästöjä. Toisaalta lannankäsittelyn päästöt kasvoivat lämpimämpien sääolosuhteiden takia”, yliaktuaari Juho Kettunen kertoo.
Jätesektorin päästöissä nähtiin niin ikään laskevaa kehitystä. Jätteenkäsittelyn päästöt vähenivät 6 % vuodesta 2023. Jätesektorin osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ilman maankäyttösektoria oli viime vuonna vajaat 4 %.
Jätesektorin päästöt ovat laskeneet yli 60 % 2000-luvun alkuun verrattuna. Laskuun ovat vaikuttaneet merkittävästi jo vuonna 1994 voimaan astuneen jätelain ja EU:n kaatopaikkadirektiivin edellyttämät toimet.
Maankäyttösektorin päästöt kasvoivat
Maankäyttösektori (LULUCF) oli pikaennakkotietojen mukaan merkittävä päästölähde myös vuonna 2024. Sektorin päästöjen ja poistumien summa oli 13,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tämä oli 1,5 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2023.
”Myös metsämaalla päästöt ylittivät eri varastoihin vuoden aikana sitoutuneen hiilen määrän. Siten myös metsämaa oli nettopäästölähde muiden maankäyttöluokkien tapaan”, yliaktuaari Sini Niinistö sanoo.
Metsämaan nettopäästö oli pikaennakon mukaan 4,2 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia, mikä oli 2,9 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän.
”Elävän puuston biomassan nettonielu pieneni Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan viime vuonna 3,9 miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Tämä johtui lisääntyneestä luonnonpoistumasta ja kasvaneesta hakkuukertymästä”, Niinistö kertoo.
Pikaennakkolaskennassa otettiin käyttöön uudet luonnonpoistuma- ja hukkapuuarviot vuodelle 2024. Arviot perustuvat valtakunnan metsien 13. inventointiin.
Tiedot maankäyttösektorin päästöjen ja poistumien summasta tarkentuvat seuraavassa julkistuksessa, kun laskentaan saadaan päivitettyä tietoa muun muassa pinta-aloista, puustosta, lannoituksesta ja maastopaloista.
Myös muut päästöluvut tarkentuvat, kun kaikki kasvihuonekaasuinventaarion laskennassa käytettävät tiedot valmistuvat.
Taakanjakosektorin päästöt ylittivät EU:n päästökiintiön
Suomen taakanjakosektorin päästöt olivat pikaennakon mukaan viime vuonna 25,4 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia. Päästöt laskivat vajaan prosentin edellisvuodesta, mutta ne ylittivät silti Suomelle määritellyn päästökiintiön 0,1 miljoonalla tonnilla. Päästökaupan päästöt laskivat puolestaan 14 % edellisvuodesta ollen 13,3 miljoonaa CO₂-ekvivalenttitonnia.
Kokonaispäästöt (ilman maankäyttösektoria) jaetaan EU-raportoinnissa päästökaupan ja taakanjakosektorin päästöihin. EU:n taakanjakoasetus määrittelee yleisen päästökaupan ulkopuolisten alojen päästövähennystavoitteet. Kaikille jäsenmaille on määritetty vuosikohtaiset, kiristyvät päästökiintiöt.
Kasvihuonekaasut-tilaston vuoden 2024 ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 2025 ja viralliset tiedot maaliskuussa 2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sini NiinistöYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 2954sini.niinisto@stat.fiVille MaljanenYliaktuaari
Puh:029 551 2691ville.maljanen@stat.fiJuho KettunenYliaktuaari
Puh:029 551 3805juho.kettunen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Syntyvyys yhä historiallisen matalaa – väestönkasvu keskittyy Uudellemaalle24.7.2025 08:03:44 EEST | Uutinen
Suomessa syntyi tammi-kesäkuussa 22 341 lasta, eli 413 enemmän kuin vuotta aiemmin. Väkiluku kasvoi 8 801 hengellä. Väestönkasvu perustui pitkään jatkuneen trendin mukaisesti muuttovoittoon ulkomailta.
Työttömyyden nousu jatkui edelleen kesäkuussa – etenkin nuorten tilanne vaikea22.7.2025 08:02:29 EEST | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 23 000 vähemmän kuin vuosi sitten ja työttömiä puolestaan 51 000 enemmän. 15–24-vuotiaiden työttömyysaste nousi erityisen paljon, mikä kertoo muun muassa vaisusta kesätyötarjonnasta.
Vapaarahoitteiset vuokrat laskussa pääkaupunkiseudulla – asiantuntija kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi17.7.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %. Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 %).
Inflaatio hidastui yhä kesäkuussa – terveyspalveluiden ja lääkkeiden hinnat nousussa14.7.2025 08:02:08 EEST | Tiedote
Inflaatio oli kesäkuussa 0,2 % kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun se toukokuussa oli 0,5 %.Eniten hinnat nousivat edeltävien kuukausien tapaan luokassa terveys, 7,3 %.
Tutkimus: Ansiotulojen verovähennykset pienentävät tuloeroja8.7.2025 08:41:15 EEST | Tiedote
Ansiotulojen verovähennykset tasaavat tulonjakoa ja lisäävät verotuksen progressiivisuutta Suomessa, vaikka esimerkiksi kotitalousvähennyksestä hyötyvätkin eniten suurituloiset. Asiaa tutkittiin ensimmäistä kertaa tarkalla rekisteriaineistolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme