Audiomedia Oy

Puheenjohtaja Jyri Seppälä: Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista

Jaa
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälä.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälä.

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan Suomi ei pääse ilmastolakiin kirjattuun hiilineutraalisuustavoitteeseen vuonna 2035, mikäli hakkuut jatkuvat nykyisellä tasolla. – Ilmastopaneeli ei vaadi hakkuiden rajoittamista, vaan kertoo tieteeseen perustuvan tilannekuvan. Poliittisessa päätöksenteossa ratkaistaan, miten siihen suhtaudutaan. Ilmastopaneeli ei päätä mitään, eikä ole ajamassa metsätaloutta alas.

–Ilmastopaneeli ei ole arvioinut mahdollisten hakkuiden vähentämisen talous- tai työpaikkaseuraamuksia. Kokonaisarviointi vaatisi myös ilmastotavoitteiden tekemättömyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien menettämisen vaikutusriskien arviointia.

Seppälän mukaan EU-ilmastopolitiikan lähtökohtana on nettopäästövähennys, mikä syntyy fossiilisten päästöjen ja maankäyttösektorin lopputuloksena. – Meidän pitää pystyä vähentämään ilmastoon meneviä fossiili- kuin bioperäisiäkin hiilidioksidipäästöjä ja vahvistaa hiilinieluja siten, että nettopäästöt ilmakehään vähenevät koko ajan. Monet maankäyttösektorin toimet ovat hyvin kustannustehokkaita päästövähennyksien aikaan saamiseksi.

–Jos meillä olisi maksajia teknisten nielujen kehittämiseen, ja ottaa niillä talteen hiilidioksidia, niin hyvä juttu. Mutta kun niitä ei ole vielä pitkään aikaan nykyhakkuiden nielunmenetyksiä kompensoivia määriä, niin jollain tavalla meidän pitää saada tämä nettopäästövähennys aikaiseksi. Ensimmäisiä askeleita teknisten nielujen käyttöönotossa tapahtuu kuitenkin todennäköisesti Suomessa ensi vuosikymmenen alkupuolella, arvioi Seppälä.

Aiheuttajaperiaate käyttöön ilmastotoimien kustannusjaossa

Metsäbiotalouden tiedepaneeli on Seppälän mukaan arvioinut, kuinka paljon voisimme tehdä nykyistä enemmän arvonlisäystä hakkaamalla metsää selvästi vähemmän kuin nykyisin. Tämä tulisi ottaa suunnaksi, eikä lisätä hakkuita ja siirtää ilmastoimet muiden harteille.

– Ei ole oikein, että esimerkiksi liikenteessä joudutaan mahdottomaan tilanteeseen päästövähennyksissä. Kuka on ilmastopolitiikan maksumies, on myös oikeudenmukaisuusasia. Tässä pitäisi pystyä muuttamaan toimintatapoja kohti ”aiheuttaja maksaa” periaatetta.

–Jos löytyy muita tapoja päästä hiilineutraaliustavoitteeseemme ja EU:n maankäyttösektorin velvoitteisiimme kuin hakkuiden vähentäminen, on hyvä, mutta niitä ei ole nyt näköpiirissä. Suomi on sitoutunut EU:n asettamiin tavoitteisiin ja kaikkien jäsenmaiden pitää löytää keinot, millä niihin päästään. Meillä kuvitellaan, että Suomi tai muut puuta tuottavat jäsenmaat saisivat loputtomasti ymmärrystä poiketa nettopäästövähennysperiaatteesta, huomauttaa Seppälä.

Ilmastopaneeli nojaa EU:n asettamiin tavoitteisiin

Seppälän mukaan hiilidioksiditalouteen sisältyy myös paljon taloudellisia mahdollisuuksia.
–Esimerkiksi puusta ja puun poltosta vapautuvasta hiilidioksidista voidaan valmistaa liikennepolttoaineita, mutta vain jos raaka-aineeseen liittyvät EU:n asettamat kriteerit täyttyvät.

Liikennepolttoaineiden biopolttoaineiden jakeluvelvoite vähentäisi Seppälän mukaan liikennesektorin päästöjä, mutta hallitus on halunnut laskea niiden osuutta aikaisemmista päätöksistä. – Uusiutuvien biopolttoaineiden raaka-ainepohja vaikuttaa suoraan elinkaaren ajan päästöihin. Puusta suoraan ja puun polton hiilidioksidista valmistettavien liikennepolttoaineiden tuotanto on taloudellisesti kannattamatonta tällä hetkellä, minkä takia lainsäädäntöä tarvitaan avuksi.

– Talouden lisäksi biopohjaisen polttoaineen tulee täyttää kestävyyskriteerit. EU:n komissio pohtii, mitkä kestävyyskriteerit ovat tulevaisuudessa uusille ratkaisuille. Biopohjaisen hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja hyötykäyttöön liittyvillä raaka-aineilla ei ole vielä kestävyyskriteereitä.

Seppälän mukaan puurakentaminen on ilmaston kannalta hyvää puunkäyttöä, jos samaan aikaan metsien hyödyntäminen jää tasolle, jolla ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.
– Ilmaston kannalta olisi hyvä suuntaus, että puun käyttöä voitaisiin kasvattaa tuotteisiin, jotka ovat pitkäikäisiä ja ne voisivat korvata mahdollisimman hyvin fossiilisia polttoaineita.

– Rakentamisen hiilijalanjäljessä tulisi pystyä ottamaan kokonaisvaltaisesti huomioon ilmakehään päätyvä kasvihuonekaasupäästö painottaen kuitenkin fossiilisten päästöjen vähentämisen merkitystä.

Ilmastopaneeli pystyy puheenjohtaja Seppälän mukaan vaikuttamaan politiikkaa ohjaaviin kriteereihin tieteen viestien kautta antamalla lausuntoja Suomen kantoihin.  – Jos esimerkiksi EU päätyy yhteisymmärrykseen siitä, että raaka-aineen tulee olla kestävää, me sanomme niiden pelisääntöjen pohjalta, miltä Suomen tilanne näyttäytyy. EU:n pelisäännöt ovat lähtökohtana Ilmastopaneelin kannanottoihin ja keskusteluun.

Suomelle ei ole tarjolla vapaamatkustajan roolia EU:n ilmastotavoitteissa

Ilmastopaneeli nojaa Seppälän mukaan Suomen ilmastolakiin sekä EU:n sääntelyyn ja sen edellyttämiin velvoitteisiin. – Tuskin Suomi mitään vapaamatkustajan roolia saa. Jos Suomi on sitoutunut yhteisesti sovittuun ilmastotavoitteisiin, mutta ei pidä huolta maankäyttösektorin velvoitteista, niin EU-tasolla se tarkoittaa sitä, että jonkun toisen pitäisi tehdä vastaavasti suurempi nettopäästövähennys.

–Jos Suomi ei täytä itselleen asettamaa tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035, se on tietenkin mainehaitta Suomelle. Siinä voidaan menettää investointeja ja muita kasvun mahdollisuuksia, joilla voitaisiin uudistaa elinkeinoelämää ja tuotantoa.

Seppälän mukaan YK:n ilmastosopimukseen ja sitä kautta kenties EU:hun ollaan luomassa menettelytapaa, millä maa voi hyvittää päästöjään toisen maan alueella tehdyillä päästövähennyksillä tai nielunlisäyksillä.

 – Jos EU-tasolla olisi mahdollisuus hyvittää päästöjä EU:n ulkopuolella tehtävillä lisäisillä ilmastoimilla, Suomi voisi osaamisellaan muuttaa metsätaloutta kestäväksi niissä maissa, joissa ne eivät sitä nyt ole. Tästä saatavat kriteerit täyttävät hiilikreditit antaisivat Suomelle mahdollisuuden hakata enemmän.

Jäsenvaltioiden välillä tullaan Seppälän mukaan käymään keskustelut komission kanssa, miten yksittäisten jäsenmaiden maankäyttösektorin velvoitteista jäämiset hoidetaan.
– Vaikka tavoitteen saavuttaminen olisi vaikeaa, EU ei voi lähteä siitä, että meidän ei tarvitse enää välittää maankäyttösektorista mitään. Jos päästökauppasektorilla päästöt vähenevät oletettua nopeammin, niin saattaa olla, että maankäyttösektorin tavoitteissa EU: ssa pystytään lipsumaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tavoitteet unohdettaisiin.

–Voimme yhdistää metsien talouteen ja vähähiilisyyteen liittyvät tavoitteet. Ilmastopaneeli on ilmaissut oman tutkimukseen perustuvan kantansa, mitkä päästöjen vähentämisen ja nielujen kasvattamisen haasteet meillä on edessä ilmastotavoitteemme ja -velvoitteidemme saavuttamisessa. Muuttamalla ajoissa toimintatapojamme voimme tehdä niistä vahvuutemme.

Tiedeyhteisön valtavirta on Seppälän mukaan hakkuiden merkityksestä tavoitteidemme saavuttamisessa yllättävän samaa mieltä. – Jotkut haluavat tuoda silti toivon kipinää väheksymällä metsänielujen merkittävyyttä tavoitteiden saavuttamisessa.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jyri Seppälä
jyri.seppala@syke.fi

Kuvat

Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälä.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälä.
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Hirsitaloteollisuuden Seppo Romppainen: Asuntopolitiikka ei vastaa asukkaiden toiveisiin pientaloasumisesta18.6.2025 12:57:32 EEST | Artikkeli

Puurakentaminen tarjoaa uuden asuntopoliittisen vision Hirsitaloteollisuus ry.n toimitusjohtaja Seppo Romppaisen mukaan valtio ei ohjaa asuntorakentamista suomalaisten toiveiden mukaan. –Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi asua omakoti- tai paritalossa, mutta niiden tuotanto on romahtanut. Omakotitalojen osuus valmistuneista asunnoista on vain viidennes. Valtion tukeman ARA -tuotannon painopiste on kasvukeskusten kerrostalorakentamisessa, kun sen myöntämä yli kaksi miljardia euroa menee kaikki kerrostalotuotantoon. Yhteiskunnan tulisi ohjata asuntotuotantoa Romppaisen mielestä suomalaisten haluamaan pientalovaltaisempaan suuntaan. –Sen sijaan että asuntotuotanto keskittyy ja asuntojen koko pienenee, valtion tulisi edistää erityisesti lapsiperheiden haluamaa pientalotuotantoa lainoilla ja korkotuella. –Kuntien tulisi kaavoittaa betonivaltaisen kerrostalotuotannon sijaan pientaloalueita puurakentamiselle. Lähiöissä sijaitsevien puutalojen asumisen hiilijalanjälki on tutkitusti pienempi

Stora Enson Tuomas Hallenberg: Maaperäpäästöt ja puustonielut erotettava ilmastokeskustelussa12.6.2025 08:51:22 EEST | Artikkeli

Kannattaako ilmastotavoitteita sitoa metsiin Stora Enson metsädivisioonan ja yhtiön Suomen maajohtaja Tuomas Hallenbergin mukaan erityisesti LULUCF-asetuksen myötä EU:n ilmasto- ja metsätavoitteet ovat tuoneet lisää painetta metsänielujen rooliin. –On muistettava, että metsien puusto on edelleen positiivinen nielu. Maaperäpäästöt ja puustonielut tulisi erottaa keskustelussa. Nyt ilmastotavoitteiden uhkaksi koetaan maaperän päästöt, joiden mittauksia tehdään jäsenmaissa eri menetelmin. Kun eri jäsenmaissa maaperän päästöjä mitataan eri tavoin, mittaustulokset eivät Hallenbergin mukaan ole täysin yhdenvertaisia. – Metsien maaperä on herkkä luonnon vaihteluille, kuten metsätuhoille ja metsäpaloille. Esimerkiksi Saksan metsien kyky täyttää nielutavoitteita on romahtanut kirjanpainajatuhojen myötä. Metsäpalot ja talven pituus vaikuttavat myös maaperän päästöihin. –Kun metsät ja maaperä ovat ulkoisille tekijöille näin herkkiä, kannattaako vahvoja ilmastotavoitteita sitoa nykyisellä painotuks

Jaalan tapahtuma-areena on näyttö talkootyön ja maaseudun elinvoimasta4.6.2025 13:14:37 EEST | Artikkeli

Yli 500 paikan puurakenteinen tapahtuma-areena Jaalassa on valmis käyttöön. Areena tulee kesän aikana tarjoamaan yli 50 tapahtumaa kesäteatterista ja konserteista yhteislaulutilaisuuteen. –Tapahtumiin on myyty lippuja jo yli 50 prosenttia. Esimerkiksi Diandran ensimmäinen konsertti myytiin nopeasti täyteen ja toinen konsertti täytyy kovaa vauhtia. Ohjelmiston monipuolinen kokonaisuus on iso kulttuuriteko, sanoo Areena hankkeen puuhamies Jaalan Lions Clubin presidentti Petri Ryynänen. Kesäteatterin näyttämölle tulee muun muassa Pia Kleimolan ohjaama musiikkinäytelmä Taisto Tammesta, jonka elämän juuret tulevat lähelle, Voikkaalle sekä Kulkukoirat musiikkinäytelmä Reijo Taipaleesta, Kari Tapiosta ja Topi Sorsakoskesta. –Kouvolan ja Lahden läheisyys sekä Jaalan alueen yli 3000 kesäasuntoa muodostavat suuren potentiaalisen käyttäjäyleisön. Viikonloppuisin täällä on käynyt ihmisiä kaukaakin katsomassa, miltä Areena näyttää ja valmistuuko se ajoissa.Hankkeen vetäjä Petri RyynänenAreena lisää

Lahteen uuden ajan elämysten kauppahalli27.5.2025 12:17:40 EEST | Artikkeli

Kauppahalli uudistaa perinteitä ja liiketoimintaa Lahden perinteinen kauppahalli on uudistettu. Hallin tulevasta liiketoiminnasta vastaava Heinolan Heilan yrittäjä Titta Matsar luonnehtii hallia uuden ajan kauppahalliksi. –Olemme uudistaneet yli satavuotiaan kauppahallin ilmeen, mutta myös sen liiketoiminnan. Kuluttaja löytää hallista lähes sadan lähituottajan tuotteita, ravintolan ja ennen muuta elämyksiä. –Uudistettu halli kunnioittaa fiksulla tavalla perinteitä, mutta on uudella twistillä rakennettu. Halusimme uudistaa perinteistä kauppahallin erillisiin osastoihin perustuvaa ajattelua, ja rakentaa lähituottajien tuotemyynnin sekä ravintolapalvelut yhden kassapisteen ympärille. Uskon, että niillekin asiakkaille, jotka pelkäsivät uudistusta, meillä on paljon annettavaa. Matsarin mukaan ideoita ja vaikutteita on vuosien varrella haettu Euroopan maista. – Monissa maissa kauppahallit ovat puhutelleet monipuolisella konseptilla, mihin mahtuu ruuan erikoiskauppoja, ravintoloita ja kahvilo

Taloustieteilijä Pasi Holm: Ilmastotavoitteiden talous- ja työllisyysvaikutuksista metsäsektorille vaietaan7.5.2025 10:54:39 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuiden vähentämistoimet toisivat miljardimenetykset vienti- ja verotuloihin. –Suomen talouden kasvutavoitteille tämä olisi erittäin haitallista, kun tarvitsemme lisää vientiä, työpaikkoja ja verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Kun Suomen talous ei ole kasvanut lähes 20 vuoteen, nyt tarvitaan kasvutoimia, lisää vientiä ja työpaikkoja, sanoo selvityksen tekijä VTT Pasi Holm. Holmin mukaan ilmastotavoitteen nimissä vaaditut hakkuurajoitukset heikentäisivät talouden kasvutavoitteita, kilpailukykyä, vähentäisivät työpaikkoja ja aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos. – Seuraukset näkyisivät nopeasti erityisesti sahateollisuudessa, missä henkilötyövuodet vähenisivät sahateollisuudessa suoraan ja välillisesti tuhansilla. –Hallitus joutuu katsomaan asiaa talouden kasvun, vientiteollisen kilpailukyvyn ja omaisuuden suojan kannalta. En kuitenkaan usko, että poliittisilla päätöksillä lähdetään rajoittamaan hakkuita, mikä olisi vastoin kasvutavoitteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye