Vuoden ilmastokunta 2025 on Vaasa
22.5.2025 14:40:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntaliitto palkitsi Vaasan kaupungin vuoden ilmastokuntana Kuntien ilmastokonferenssissa Turussa 22.5.2025. Kuntaliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Valintakriteerit perustuvat kuntien hiilineutraaliustyön tuloksiin. Palkitun kunnan tulee tehdä vaikuttavaa ja vastuullista viestintää, olla sitoutunut muutokseen sekä tuottaa konkreettisia tuloksia.
Pohjolan energiapääkaupunkina tunnetun Vaasan strategiassa yksi kolmesta päätavoitteesta on olla hiilineutraali 2020-luvulla. Tähän mennessä Vaasa on vähentänyt kasvihuonepäästöjä 54 prosenttia vuodesta 1990. Vaasa on valittu myös European Green Leaf -palkinnon voittajaksi vuodelle 2026.
Vaasassa toimii Pohjoismaiden merkittävin energia-alan yritysklusteri EnergyVaasa. Yli 180 yrityksen ja tutkimusorganisaation klusteri kehittää uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja vähähiilisten teknologioiden innovaatioita.
– Ilmastotyö on meille osa arkea. Teemme sitä monella tasolla, yhdessä asukkaiden, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Vaasalaisia yhdistää usko siihen, että muutamme maailmaa, ja se tekee meidät onnellisiksi, kertoo kaupunginjohtaja Tomas Häyry.
Vaasan kaupungin ilmastotyö perustuu vahvaan yhteistyöhön yritysten, korkeakoulujen ja asukkaiden kanssa. Tuore ilmastositoumushaaste Vaasa Climate Commitment tiivistää yhteistyötä. Mukana ovat muun muassa Wärtsilä, VEO, ABB, Westenergy ja Vaasan satama.
Vaasan suurimpia päästölähteitä ovat liikenne ja kaukolämpö. Kaukolämmön päästöjä suunnitellaan leikattavan muun muassa laajentamalla lämpövarastoa. Kaupunki kehittää aktiivisesti pyörätieverkostoa, ja käynnissä on Pyörätiet hiilinieluna -hanke. Talvella liikkuvien määrä on kasvanut merkittävästi, kun kävely- ja pyöräilyväylien talvikunnossapitoa on tehostettu. Kunnossapidon laatua seurataan aktiivisesti. Julkisen liikenteen käyttömäärät ovat kasvussa.
Sodankylä palkitaan kunniamaininnalla tuloksellisesta ilmastotyön aloituksesta
Sodankylän kunta liittyi ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostoon vuonna 2022 ja kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuonna 2023. Lyhyessä ajassa kunta on saavuttanut energiansäästön kokonaistavoitteestaan jo yli puolet.
Sodankylässä on parannettu rakennusten ja katuvalaistuksen energiatehokkuutta, järjestetty paljon ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyviä tapahtumia ja työpajoja, tuettu kaivoskoneiden sähköistämishankkeita ja perustettu nuorten ilmastotiimi Sodankylä Climate Crew.
– Sodankylä lähti rohkeasti ja päättäväisesti tekemään ilmastotyötä kuntalaisten ja yritysten parhaaksi. Kiitos sidosryhmille, ilman heitä emme olisi näin hyvässä alussa, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.
Fisu-verkostolle kunniamaininta
Toinen kunniamaininta myönnettiin Fisu-verkostolle (Finnish Sustainable Communities) ilmastotyön tukemisesta. Fisu on Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan koordinoima 13 edelläkävijäkunnan verkosto, joka tavoittelee päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja globaalisti kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä.
Verkoston vahvuuksiin kuuluu kokonaisvaltainen ote ekologiseen kestävyyteen sekä kuntalähtöinen kehittäminen. Viime vuosina verkosto on edistänyt ilmasto- ja talousjohtamisen integroimista sekä kehittänyt ilmastotyön tiedolla johtamista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Erityisasiantuntija Pauliina Jalonen, Kuntaliitto, 050 501 8602, pauliina.jalonen@kuntaliitto.fi
Energia- ja ilmastoasiantuntija Johanna Punkari, Vaasan kaupunki, 040 568 5400, johanna.punkari@vaasa.fi
Kestävän kehityksen asiantuntija Stéphanie C. Lefrère, Sodankylän kunta, 040 516 9398 stephanie.lefrere@sodankyla.fi
Johtava asiantuntija Okariina Rauta, FISU-verkosto, Motiva, 041 524 7621, okariina.rauta@motiva.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K
Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.
Utredning: De förtroendevaldas arvoden har stigit måttligt – stora skillnader mellan kommunerna9.9.2026 08:25:00 EEST | Pressmeddelande
Sammanträdesarvodena för fullmäktigeledamöter i kommunerna varierar mellan 30 och 455 euro. Det framgår av Kommunförbundets utredning som kartlagt kommunala förtroendevaldas sammanträdes- och årsarvoden i början av fullmäktigeperioden 2025–2029.
Selvitys: Kuntien luottamushenkilöpalkkiot nousseet maltillisesti – kuntien väliset erot ovat suuria9.9.2026 08:25:00 EEST | Tiedote
Valtuutettujen kokouspalkkiot vaihtelevat 30 ja 455 euron välillä Manner-Suomen kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton selvityksestä, jossa on kartoitettu kuntien luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkioita valtuustokauden 2025–2029 alussa.
Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande
Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme