Kalaöljyä ja probiootteja sisältävien ravintolisien käyttö eroaa raskaana olevilla eri Euroopan maissa

Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, kuten dokosaheksaeenihappo (DHA), jota saadaan rasvaisesta kalasta, ovat tärkeitä sikiön näkökyvyn ja kognitiivisten toimintojen kehitykselle. DHA:ta suositellaan saatavan ravinnosta raskauden aikana 200 mg päivässä.

Probiootti puolestaan määritellään eläväksi mikrobivalmisteeksi, jonka on tutkimuksin osoitettu olevan hyödyksi käyttäjälleen.

– Probiootti-termi on monelle kuluttajalle tuttu, mutta Euroopan lainsäädännön mukaan termin käyttö elintarvikkeen pakkauksessa katsotaan terveysväitteeksi. Hyväksyttyjen terveysväitteiden puuttuessa, pakkaus- tai markkinointimateriaaleissa voidaan tämän vuoksi tällä hetkellä kertoa vain bakteerien nimi ainesosaluettelossa, kertoo Turun yliopiston ravitsemustieteen professori Kirsi Laitinen.

Yleisimmin käytetyt probioottiset bakteerit ovat laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että ne voivat olla hyödyllisiä muun muassa lapsen allergiariskin pienentämisessä.

Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleistä on raskausaikainen kalaöljyn ja probioottisten bakteerien käyttö ravintolisänä Suomessa, Puolassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa, sekä kuinka tietoisia odottavat äidit ovat niiden yleisistä käyttösuosituksista raskauden aikana. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1780 raskaana olevaa naista, joista 536 Suomesta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jolla selvitettiin käytetyt ravintolisät, niiden käyttöuseus ja -annos. Aineisto sisältää vastaajien lähettämiä kuvia käyttämistään ravintolisäpakkauksista. Lisäksi selvitettiin, kuinka hyvin odottajat tunsivat ravintolisiä koskevat suositukset.

Kalaöljyn käyttö vaihteli maittain

Suomessa ei ole tällä hetkellä suositusta probioottisia bakteereja tai kalaöljyä sisältävien ravintolisien käytöstä raskausaikana, koska tieteellinen näyttö katsotaan riittämättömäksi. Tutkimukseen osallistuneista maista vain Puolassa on suositus kalaöljyn käytöstä ravintolisänä raskauden aikana.

Maiden välillä havaittiin eroja kalaöljy- ja probioottivalmisteiden käytössä: Suomessa kalaöljyvalmisteita käytti 20 % ja probioottisia valmisteita 18 % kyselyyn vastanneista raskaana olevista naisista, kun taas Puolassa vastaavat luvut olivat 77 % ja 3 %. Italiassa kalaöljyvalmisteita käytti 58 % ja probioottisia valmisteita 8 %, Iso-Britanniassa 34 % ja 9 %.

Ravintolisien pakkaustiedoista arvioitiin osallistujien päivittäinen DHA:n saanti sekä käytettyjen probioottivalmisteiden bakteerilajit. DHA:n saanti kalaöljyvalmisteista oli suurinta Puolassa ja pienintä Italiassa. Keskimääräinen DHA:n saanti ravintolisistä oli 220 mg päivässä, Suomessa määrä oli 272 mg päivässä.

Yleisimmät bakteerit osallistujien käyttämissä ravintolisissä olivat Lacticaseibacillus rhamnosus Suomessa ja Puolassa, Bifidobacterium lactis Italiassa. Iso-Britanniassa kumpaakin bakteerilajia oli yhtä yleisesti käytetyissä ravintolisissä.

Vain kolmasosa suomalaisista tunsi ravintolisäsuositukset

Tutkimuksessa arvioitiin myös, kuinka hyvin osallistujat tunsivat suositukset ravintolisistä. Puolalaisista odottajat tunsivat suositukset parhaiten, sillä yli puolet tunsi suositukset. Suomessa vain kolmasosa tutkimukseen osallistuneista tunsi suositukset ravintolisien käytöstä raskauden aikana.

─ Havainnot tukevat ravitsemusohjauksen tarvetta raskaudenaikaisesta ravintolisien käytöstä, erityisesti liittyen kalaöljy- ja probioottivalmisteiden käyttöön. Terveydenhuollon tarjoama ravitsemusohjaus on tärkeää ajantasaisen ja luotettavan tiedon välittämisessä odottaville äideille, pohtii erikoistutkija Ella Koivuniemi Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta.

Tutkimustulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä 05.04. 2025.