Kalaöljyä ja probiootteja sisältävien ravintolisien käyttö eroaa raskaana olevilla eri Euroopan maissa
Suomessa, Puolassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa tehdyn kyselytutkimuksen perusteella kalaöljyä sisältäviä ravintolisiä käytti puolet ja probioottisia bakteereita sisältäviä ravintolisiä kymmenes raskaana olevista. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan raskaana olevat naiset tuntevat heikosti probiootti- ja kalaöljy-ravintolisien käyttösuositukset. Maiden välillä havaittiin eroja sekä ravintolisien käytössä että saantisuositusten tuntemuksessa.
Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot, kuten dokosaheksaeenihappo (DHA), jota saadaan rasvaisesta kalasta, ovat tärkeitä sikiön näkökyvyn ja kognitiivisten toimintojen kehitykselle. DHA:ta suositellaan saatavan ravinnosta raskauden aikana 200 mg päivässä.
Probiootti puolestaan määritellään eläväksi mikrobivalmisteeksi, jonka on tutkimuksin osoitettu olevan hyödyksi käyttäjälleen.
– Probiootti-termi on monelle kuluttajalle tuttu, mutta Euroopan lainsäädännön mukaan termin käyttö elintarvikkeen pakkauksessa katsotaan terveysväitteeksi. Hyväksyttyjen terveysväitteiden puuttuessa, pakkaus- tai markkinointimateriaaleissa voidaan tämän vuoksi tällä hetkellä kertoa vain bakteerien nimi ainesosaluettelossa, kertoo Turun yliopiston ravitsemustieteen professori Kirsi Laitinen.
Yleisimmin käytetyt probioottiset bakteerit ovat laktobasilli- ja bifidobakteerisukuja. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että ne voivat olla hyödyllisiä muun muassa lapsen allergiariskin pienentämisessä.
Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka yleistä on raskausaikainen kalaöljyn ja probioottisten bakteerien käyttö ravintolisänä Suomessa, Puolassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa, sekä kuinka tietoisia odottavat äidit ovat niiden yleisistä käyttösuosituksista raskauden aikana. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1780 raskaana olevaa naista, joista 536 Suomesta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jolla selvitettiin käytetyt ravintolisät, niiden käyttöuseus ja -annos. Aineisto sisältää vastaajien lähettämiä kuvia käyttämistään ravintolisäpakkauksista. Lisäksi selvitettiin, kuinka hyvin odottajat tunsivat ravintolisiä koskevat suositukset.
Kalaöljyn käyttö vaihteli maittain
Suomessa ei ole tällä hetkellä suositusta probioottisia bakteereja tai kalaöljyä sisältävien ravintolisien käytöstä raskausaikana, koska tieteellinen näyttö katsotaan riittämättömäksi. Tutkimukseen osallistuneista maista vain Puolassa on suositus kalaöljyn käytöstä ravintolisänä raskauden aikana.
Maiden välillä havaittiin eroja kalaöljy- ja probioottivalmisteiden käytössä: Suomessa kalaöljyvalmisteita käytti 20 % ja probioottisia valmisteita 18 % kyselyyn vastanneista raskaana olevista naisista, kun taas Puolassa vastaavat luvut olivat 77 % ja 3 %. Italiassa kalaöljyvalmisteita käytti 58 % ja probioottisia valmisteita 8 %, Iso-Britanniassa 34 % ja 9 %.
Ravintolisien pakkaustiedoista arvioitiin osallistujien päivittäinen DHA:n saanti sekä käytettyjen probioottivalmisteiden bakteerilajit. DHA:n saanti kalaöljyvalmisteista oli suurinta Puolassa ja pienintä Italiassa. Keskimääräinen DHA:n saanti ravintolisistä oli 220 mg päivässä, Suomessa määrä oli 272 mg päivässä.
Yleisimmät bakteerit osallistujien käyttämissä ravintolisissä olivat Lacticaseibacillus rhamnosus Suomessa ja Puolassa, Bifidobacterium lactis Italiassa. Iso-Britanniassa kumpaakin bakteerilajia oli yhtä yleisesti käytetyissä ravintolisissä.
Vain kolmasosa suomalaisista tunsi ravintolisäsuositukset
Tutkimuksessa arvioitiin myös, kuinka hyvin osallistujat tunsivat suositukset ravintolisistä. Puolalaisista odottajat tunsivat suositukset parhaiten, sillä yli puolet tunsi suositukset. Suomessa vain kolmasosa tutkimukseen osallistuneista tunsi suositukset ravintolisien käytöstä raskauden aikana.
─ Havainnot tukevat ravitsemusohjauksen tarvetta raskaudenaikaisesta ravintolisien käytöstä, erityisesti liittyen kalaöljy- ja probioottivalmisteiden käyttöön. Terveydenhuollon tarjoama ravitsemusohjaus on tärkeää ajantasaisen ja luotettavan tiedon välittämisessä odottaville äideille, pohtii erikoistutkija Ella Koivuniemi Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta.
Tutkimustulokset on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä 05.04. 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ella KoivuniemiErikoistutkijaRavitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto
Puh:050 911 3623ella.koivuniemi@utu.fiKirsi LaitinenProfessoriBiolääketieteen laitos ja ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto
Puh:029 450 2428kirsi.laitinen@utu.fiTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Uudessa EU-hankkeessa kehitetään eurooppalaista identiteettilompakkoa ja rakennetaan parempaa turvallisuusteknologiaa22.5.2025 11:33:05 EEST | Tiedote
Turun yliopisto on yksi seitsemästä kansainvälisestä kumppanista uudessa Horisontti Eurooppa -rahoitetussa PRIVIDEMA-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on edistää tietoturvaa edistäviä teknologioita kyberuhkien selvittämisen, yksityisyyden suojan sekä identiteetinhallinnan aloilla.
Väitös: Laadukkaat viheralueet ja aikaisempi työmatkaliikkuminen tukevat eläkeiän liikkumista22.5.2025 08:56:42 EEST | Tiedote
Fyysistä aktiivisuutta, eli liikkumista, kertyy monessa eri ympäristössä, kuten kotona, töissä ja matkanteon aikana. Valtiotieteiden maisteri Sanna Pasanen tutki väitöskirjassaan, miten liikkumisen määrä, paikat ja tavat muuttuvat ikäperusteisen eläköitymisen yhteydessä.
Kansainvälinen tutkimus ehdottaa lippulaivalajien käsitteen laajentamista monipuolisemmiksi lippulaivakohteiksi luonnonsuojelun edistämiseksi21.5.2025 12:52:37 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelun symboleista puhuttaessa mieleen tulevat yleensä tietyt tunnetut lajit, kuten pandat, tiikerit, norsut, jääkarhut tai delfiinit. Tällaisia lippulaivalajeja käytetäänkin laajasti suojelukampanjoissa herättämään yleisön kiinnostusta ja saamaan tukea luonnonsuojelulle. Kansainvälisen tutkijaryhmän tuoreessa tutkimuksessa kuitenkin ehdotetaan, että lippulaivan käsitettä tulisi laajentaa yksittäisistä symbolilajeista monipuolisempiin lippulaivaluokkiin.
Kansainvälinen tiedepalkinto Turun yliopiston tutkijalle sydäninfarktidiagnostiikkaa kehittävästä tutkimuksesta21.5.2025 10:02:10 EEST | Tiedote
Euroopan kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen alan kattojärjestö myönsi Turun yliopiston bioteknologian laitoksella työskentelevälle väitöskirjatutkija Selma Saloselle EFLM Cardiac Marker Award -tiedepalkinnon. Tunnustus myönnettiin viime vuonna julkaistusta tutkimusartikkelista, jossa kehitettiin uudenlainen laboratoriotesti sydäninfarktidiagnostiikkaan.
Tuore suomalaistutkimus laajentaa amerikkalaista transkeskustelua eurooppalaiseen kontekstiin21.5.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
FM Valo Vähäpassi tutki väitöskirjassaan sosiaalisen median tunnepitoista viestintää transihmisistä ja sitä, miten heidät liitetään kuviteltuun väkivallan uhkaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme