Voimakkaasti allergisoivan tuoksukin siitepölymäärät kasvaneet Suomessa

Tutkimuksessa todettiin, että tuoksukin siitepölyä on kulkeutunut Suomeen hyvin pieniä määriä jo 1990-luvulla, mutta vuodesta 2018 eteenpäin kaukokulkeumat ovat olleet suurempia kuin useimpina aikaisempina vuosina. Siitepölyä on kulkeutunut maahan enemmän ja useampina päivinä kuin aiemmin. 2020 ja 2024 olivat ennätysvuosia. Silloin saavutettiin suurimmat yksittäiset päiväkohtaiset siitepölypitoisuudet, ja myös kokonaisuudessaan siitepölyä kulkeutui Suomeen eniten.

– Tuoksukin merkitys osana Suomen siitepölykautta on kasvamassa. Kasvi kukkii loppukesällä ja alkusyksyllä, joten sen siitepölyn kaukokulkeumat pidentävät Suomen siitepölykautta, toteaa väitöskirjatutkija Maria Louna-Korteniemi Turun yliopistolta.

Tutkimuksessa ei selvitetty, mistä siitepölymäärien kasvu johtui, mutta yksi mahdollinen selitys on se, että tuoksukki leviää Euroopassa koko ajan laajemmalle. Siitepölyä lähtee enemmän liikkeelle sieltä, missä tuoksukkia kasvaa, ja yhä suurempi määrä siitepölyä pystyy kulkeutumaan Suomeen asti. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa tilanteeseen lisäämällä tuoksukin siitepölyntuotantoa.

Tähän asti on ajateltu, että yksivuotinen tuoksukki ei pysty lisääntymään Suomessa, koska syksyn pakkaset tappavat kasvit ennen kuin niiden siemenet ehtivät kypsyä. Tutkimuksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

– Lämpiminä syksyinä ainakin eteläisimmässä Suomessa tuoksukilla voi olla marraskuulle asti aikaa kypsyttää siemeniä, kertoo Louna-Korteniemi.

Ilmastonmuutoksen myötä lämpimät syksyt yleistyvät. Tällä hetkellä tuoksukkeja tavataan meillä vain satunnaisesti, mutta lopulta kasvi voi vakiintua osaksi Suomenkin kasvistoa.

Lajin leviämistä voidaan estää seuraamalla sen esiintymistä ja kitkemällä kasvit pois, kun niitä löydetään. Tuoksukin siemeniä kulkeutuu Suomeen esimerkiksi lintujen talviruokintaan tarkoitettujen siemenseosten mukana, ja kasveja löydetäänkin tyypillisesti linnunruokintapaikkojen läheltä.

– Erityisesti kotipuutarhureiden ja lintuharrastajien kannattaa siis seurata ruokintapaikkoja, ja kitkeä kasvit pois, jos niitä löytyy, neuvoo Louna-Korteniemi.